Puhe on teko
Viime päivinä on julkisuudessa keskusteltu paljon vihapuheesta. Siinä on kosketeltu poliittisia ryhmiä ja erilaisia vähemmistöjä sekä maahanmuuttajia. On koetettu määritellä, mikä on vihapuhetta ja mikä ei. Minun mielestäni meidän Vantaan seurakuntien jäsenten olisi syytä pysähtyä miettimään, miten suhtaudumme toisiin kristillisiin ryhmiin, körtteihin tai evankelisiin, konservatiiveihin tai liberaaleihin. Ei kai meidän suustamme tule ulos vihapuhetta?
Asiallinen keskustelu, erimielisyys ja kritiikkikin ovat tietysti sallittuja. Ne eivät ole vihapuhetta, mutta ne saattavat joissakin tilanteissa muuttua vihapuheeksi. Siksi meidän on oltava valppaina. Eri mieltä olevien pelottelu, leimaaminen ja Jumalan rangaistuksella uhkaaminen ovat vihapuhetta. Siinä ei anneta toisille oikeutta omaan näkemykseen eikä oikeutta olla asiasta perustellusti eri mieltä. Kun pitäisi puhua asiasta, käydäänkin asian esittäneen henkilön kimppuun.
Radiossa eräs vihapuheesta keskustellut totesi, että vihapuheet on torjuttava siksi, että ne voivat johtaa tekoihin. Tämä on tärkeä näkökulma, mutta yhtä tärkeää on huomata, että yksilöön tai ryhmään kohdistuva vihapuhe on jo teko. Se on verrattavissa työpaikkakiusaamiseen. Sanoilla haavoitetaan yhtä syvästi ja pahasti kuin aseilla. Kieli on meidän kurittomin ruumiinosamme. Harva meistä kykenee hallitsemaan sitä.
Kiistakeskusteluissa meitä hallitsee usein pahantahtoisuus, halu olla oikeassa, halu voittaa ja nolata vastapuoli. Silloin vihapuhe on lähellä.
Mikä olisi rakentavan, kriittisen keskustelun peruslähtökohta? Lainaan tässä kollegaani yliopistolta. Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa asettaa ihanteeksi hyväntahtoisuuden periaatteen. Hän tosin puhuu tutkijoista ja heidän tekstiensä arvioinnista, mutta sama periaate sopii yhtä hyvin myös asiallisen keskustelun ohjeeksi. Hyväntahtoisuuden periaate edellyttää, että keskustelija pyrkii ymmärtämään eri mieltä olevaa henkilöä ”tämän omista lähtökohdista, ei vääristele tämän näkemyksiä, pidättäytyy halpamaisista tulkinnoista eikä ilkeile”. Taidatko sen selkeämmin sanoa?
Jaa tämä artikkeli: