null Puhtaaksi petoksesta

Raastava tilanne. Nuori Aliide (Laura Birn) joutuu Puhdistus-elokuvassa miliisin (Tomi Salmela) ahdisteltavaksi.

Raastava tilanne. Nuori Aliide (Laura Birn) joutuu Puhdistus-elokuvassa miliisin (Tomi Salmela) ahdisteltavaksi.

Puhtaaksi petoksesta

Puhdistus on elokuva rankoista naiskohtaloista, joita yhdistää Neuvosto-Viron vaiettu menneisyys.

 

Teksti Marjo Kytöharju
Kuva Solar Films
 

Vanhaa Aliidea Puhdistus -elokuvassa näyttelevä Liisi Tandefelt kieltäytyi kahdesti ennen kuin suostui roolin koekuvauksiin. Häntä epäilytti se, voiko hän luottaa musiikkivideoiden ohjaajana tunnetuksi tulleeseen nuoreen mieheen. Miehen, Antti J. Jokisen , vakuuttava olemus sai hänet kuitenkin lopulta ottamaan roolin vastaan.

 

Romaani, johon elokuva pohjautuu, oli Tandefeltille hyvinkin tuttu, sillä hän oli lukenut Sofi Oksasen Puhdistuksen heti sen ilmestyttyä. Kirja oli tehnyt häneen syvän vaikutuksen paitsi sisältönsä myös nerokkaan dramaturgiansa takia.

– Puhdistuksella on suuri merkitys, koska se antaa tietoa Viron historiasta. Ei monikaan ole tiennyt, että kahden tunnin matkan päässä meiltä on maa, joka on läpikäynyt näin raskaita vaiheita.

Tandefelt uskoo, että kirja ja siitä tehty elokuva auttavat Viroa menneisyyden käsittelyssä. Siitä kertoo osaltaan se, miten vanhat virolaisnaiset tulivat itkien kiittämään tekijöitä elokuvan ensi-illan jälkeen Tallinnassa.

Vaikka Tandefelt myöntää roolin olleen erittäin vaativa, hän vähättelee silti omaa osuuttaan. Hän ei nimittäin joutunut näyttelemään fyysisesti epäinhimillisiä kohtauksia, kuten Laura Birn KGB:n kuulusteluissa raiskattuna nuorena Aliidena ja Amanda Pilke prostituoiduksi pakotettuna Zarana.

– Elokuvan keskeisenä teemana on naisten hyväksikäyttö. Aliidekin joutuu kärsimään, mutta en silti tunne sympatiaa häntä ja hänen tekojaan kohtaan, Tandefelt toteaa.

– Aliidella kyse on valheellisesta ja pakonomaisesta rakkaudesta, toisen elämän varastamisesta, mitä tosin voi tapahtua elämässä ilman tällaisia kyydityksiäkin. Jokin Aliiden päässä täytyy sentään kolkuttaa, kun hän tavallaan puhdistaa itsensä pelastamalla sukulaistyttönsä.

–Intensiivinen ja rankka, kommentoi puolestaan Amanda Pilke Puhdistus-elokuvan kuvausprosessia. Pilke ei ollut lukenut Oksasen romaania aiemmin, mutta mitä useampaan kertaan hän sen luki, sitä tärkeämpänä hän piti elokuvan tekemistä.

– Kirja avasi uudella tavalla näkemään, mitä Virossa on aikoinaan tapahtunut. On myös uskomatonta, millaista ihmiskauppaa nykyään käydään, ja miten järkyttäviä kohtaloita siihen voi liittyä.

Pilke valmistautui Zaran rooliin lukemalla prostituutiosta ja ihmiskaupasta.

– Roolin tekeminen oli minulle näyttelijänä rajojen rikkomista. Ehkä joku saa Zaran tarinasta myös toivoa: kaikesta voi selviytyä, vaikka kokisi mitä kauheuksia.

 

On melkoinen tehtävä ohjata elokuva Sofi Oksasen monikerroksisesta romaanista. Antti J. Jokinen on saanut aikaan kirjan tapahtumia Neuvosto-Virossa myötäilevän jännitysdraaman, joka kantaa erityisesti loistavien naisnäyttelijöiden ansiosta. Liisi Tandefeltin vanha Aliide, Laura Birnin nuori Aliide ja Amanda Pilkkeen Zara vievät katsojan tilanteisiin, jotka eivät jätä kylmäksi.

Aliiden traaginen rakkaus sisarensa Ingelin ( Krista Kosonen ) mieheen Hansiin ( Peter Franzén ) riipaisee, mutta Aliiden ratkaisu lähettää, vaikkakin KGB:n sanelemana, sisarensa tyttärineen Siperiaan tuntuu hyytävältä. Viron itsenäistyttyä Aliide asuu yksinäisenä ja katkeroituneena kotitalossaan, kun hänen pihalleen ilmestyy parittajiaan pakeneva Zara. Vähitellen selviää, että seksiorjaksi joutunut Zara on Ingelin tyttärentytär. Aliiden reaktiot saavat vavahtamaan.

Puhdistuksen miljöö on hyvin tunnistettava Aliiden säilykepurkkien täyttämää keittiötä ja kommunistien kuulusteluhuonetta myöten. Tiina Paavilainen ja Katrin Sipelgas ovat tehneet lavastuksessa hienoa työtä.

Eräs asia elokuvassa mietityttää. Oksanen kertoo kirjassaan Aliideen ja Zaraan kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta verhotusti, mutta lukija pystyy silti hyvin kuvittelemaan naisten kokemat hirveydet. Jokisenkaan ei olisi tarvinnut välttämättä näyttää niin suoraan tätä kidutusta ja raiskausta valkokankaalla. Vähempi olisi varmasti riittänyt.

Toisaalta Tuomas Kantelisen uusromanttinen musiikki toi elokuvaan hieman pateettista sävyä. Tällaiseen jännityselementtejä sisältävään elokuvaan olisi saattanut sopia rosoisempi sävelmaailma.


Antti J. Jokinen: Puhdistus.
Parhaillaan elokuvateattereissa.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.