Pukkipedagogiikkaa
Tänä jouluna olen ensimmäistä kertaa joutunut pohtimaan, mitä kertoa lapselle joulupukista. Itse sain pienenä uskoa joulupukkiin kaikessa rauhassa aina siihen asti kun keksin, että pukilla oli samanlaiset saappaat ja ääni kuin naapurin sedällä.
Lapsille joko ylläpidetään pukkipedagogiikan säilyttämiseksi kulisseja joulupukin olemassaolosta tai sitten heille kerrotaan rehellisesti, että pukki on satuhahmo, jota joku tulee esittämään jouluna.
Olen saanut lapsena oman osani ensimmäisestä vaihtoehdosta. Tontut kurkkivat ja lapset jaettiin kiltteihin ja tuhmiin. Viljelimme kolmen veljeni kesken myös omaa kasvatusoppia: jos kiusaat, ei joululahjoja tipu, mutta erityiskohtelulla pakettisi saattaa olla roimasti perustasoa parempi.
Mielenkiinnolla odotan sitä vaihetta, kun lapsi kysyy, käykö joulupukki kirkossa tai uskooko pukki Jeesukseen. Käyn läpi mielessäni ne kerrat, kun itse olen ollut joulupukki. Samalla mietin, käyvätkö pikkujouluissa hoipertelevat hiippalakit joulukirkossa, enkä saa päästäni mielikuvaa siitä rovaniemeläisestä virallisesta pääpukista, joka työpäivän päätteeksi hakee lähikaupasta maksalaatikkoa ja maitoa.
Lapsuudessani jouluisen veljesrakkauden ilmentymiä olivat myös lahjasaaliiden avoimet ja vaivihkaiset vertailut. Onneksi lahjasaaliskateus on sittemmin väistynyt. Tilalle on tullut altruistisen ilon harjoittelu eettisten joululahjojen avulla. Niiden kirjo onkin laajentunut kiitettävästi viime vuosina. En tosin aio ostaa kenellekään — edes veljilleni — ”puskapappia”, vaikka sitäkin Facebookissa eettisenä joululahjana markkinoitiin. Mutta pari kymppiä maksava ”Rauha” kuulostaa kivalta, samoin ”Opettaja kuukaudeksi”, ”Ekovessa” tai ”Tiineenä oleva vuohi”. Niissä on jotain sellaista, mihin ”tästä tuotteesta kolme senttiä luonnonsuojeluun” -kampanjoilla ei päästä. Hyvää tekevien lahjojen taustalla olevat periaatteet antavat mahdollisuuden elää todeksi pienen palan sitä idealismia, joka myös jouluun kuuluu. Itsekkään epäitsekkäästi pidän niitä erityisen hyvinä lahjavaihtoehtoina.
Kaksivuotias tuntuu olevan tyytyväinen totuudenmukaiseen selitykseen joulupukista. Ja loppujen lopuksi hänellehän on kuitenkin aivan sama, onko pukki totta vai ei, kunhan pukilla on punaiset saappaat eikä ruskeat lapikkaat.
Jaa tämä artikkeli: