Konkari. Tapio Tiitu viettää 50-vuotistaiteilijajuhlaa Temppeliaukion kirkossa, jonka urkurina hän on ollut melkein kirkon valmistumisesta asti.
Puoli vuosisataa urkurina
Tapio Tiitu aloitti urkujen soittamisen 12-vuotiaana Munkkivuoren kerrostalon kellaritilassa.
Temppeliaukion kirkossa vietetään ensi sunnuntaina taiteilijajuhlaa, kun Tapio Tiitu juhlii viisikymmenvuotista taivaltaan urkurina. Tiitu on konsertoinut laajasti kotimaassa ja ulkomailla sekä hoitanut Temppeliaukion kirkon kanttorin virkaa yli neljäkymmentä vuotta. Nuoren opiskelijan taiteilijadebyytti tapahtui vuonna 1962 Indianan osavaltiossa, Yhdysvalloissa, missä hän oli tuolloin vaihto-oppilaana.
Ura urkurina oli kuitenkin alkanut jo vuosia aiemmin. Yhdeksänvuotiaana aloitettu pianonsoittoharrastus laajeni, kun hän pääsi 12-vuotiaana kokeilemaan urkuja.
– Kun ensimmäisiä kertoja yritin soittaa urkuja, kädet sormioilla ja jalat jalkiokoskettimistolla, olo oli yhtä hutera kuin lapsena ensimmäistä kertaa pyörää ajaessa, Tiitu kuvailee.
Kaikesta päätellen soitto alkoi piankin sujua, sillä jo vuoden päästä Tiitu tunnettiin ”kellarikatedraalin” urkurina. Munkkivuoressa oli kerrostalon kellaritila, jonka seurakunta oli vuokrannut käyttöönsä ennen nykyisen kirkon valmistumista.
– Minua pyydettiin soittamaan siellä kaikenlaisissa tilaisuuksissa. Myös Munkkiniemen yhteiskoulua käydessäni soitin rehtorin pyynnöstä monissa koulun juhlissa.
– Jo kouluaikana osallistuin moniin kilpailuihin soittajana, mistä muistuttavat kauniit pokaalit kirjahyllymme lasivitriinissä. Se oli hyvää kisälliaikaa. Sain harjoitusta ja kokemusta tuleviin vuosiin, Tiitu muistelee.
Nuoren miehen opintie kulki Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolta kirkkomusiikkiosastolle urkujensoiton diplomiopintoihin. Ne Tapio Tiitu suoritti erinomaisin arvosanoin. Opintojaan hän täydensi osallistumalla kansainvälisesti nimekkäiden pedagogien urkukursseille niin Suomessa kuin ulkomailla.
Koko koulu- ja opiskeluajan Tiitu hoiti kanttorinsijaisuuksia lyhyempinä ja pitempinä jaksoina pääkaupunkiseudun alueella.
– Muistan soittaneeni Suomenlinnan ja Vartiokylän kirkkoja lukuun ottamatta jokaisessa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Sipoon kirkossa. Taivallahden seurakuntaan tulin ensin sijaiseksi ja vuoden 1970 lopulla vakituiseksi kanttoriksi.
Päätyönsä ohella Tiitu on konsertoinut kotimaassa, useimmissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa, Japanissa, Baltian maissa ja Venäjällä. Australian debyytti hänellä oli vuonna 1997 Sydneyn oopperatalossa.
Solistikonserttien lisäksi urkuri on esiintynyt urkurina monien kansainvälisesti tunnettujen instrumentalistien, kuorojen ja laulajien partnerina niin Suomessa kuin ulkomailla. Cantores Minores -kuoron urkurina hän on toiminut vuodesta 1968 alkaen.
Tapio Tiitua on voinut kuulla useasti myös radiossa ja televisiossa. Hän on tehnyt kymmeniä levytyksiä. Monien solistipalkintojen lisäksi Tiitulle on myönnetty Sonning-musiikkipalkinto Tanskassa, ja vuonna 2009 tasavallan presidentti myönsi hänelle Pro Finlandia -mitalin.
Mittavan uran tekeminen konsertoivana urkutaiteilijana on ollut haasteellista vilkkaan päivätyön ohella.
– Temppeliaukion kirkossa tapahtui alkuaikoina paljon. Monena vuonna soitettavien tilaisuuksien määrä on ollut pitkälle toista tuhatta, Tapio Tiitu kertoo.
Viime vuosiin asti kirkko on ollut auki arkisin kello 10–21, jolloin se on ollut täynnä turisteja.
– Tarkka ja tehokas harjoittaminen piti tehdä aamuvarhaisella tai yöllä, koska esiintymisiä oli kuitenkin paljon. Vuosikymmenien ajan vapaapäivät ja lomat ovatkin huvenneet harjoittelemiseen ja konsertointiin, Tiitu toteaa.
Vapaa-aikaa ei ole pahemmin jäänyt. Sen tietää myös puoliso, musiikin tohtori Leena Tiitu , joka on miehensä kollega ja musiikin työalajohtaja Töölön seurakunnassa. Muusikkopariskunnalla on kaksi lukioikäistä tytärtä.
Kesäisin perhe yrittää järjestää yhteistä aikaa mökillä puuhailuun. Joskus talvisin Tiitut saattaa tavata hiihtoladuilta tai urheilukatsomosta, jossa seurataan Tapio Tiitun aikuisen pojan salibandyottelua.
Juhlakonsertin ohjelmaan Tiitu on valinnut teoksia klassisesta ja romanttisesta urkukirjallisuudesta. Konsertissa esiintyy myös Laulu-Miehet Matti Hyökin johdolla. Juhlakonsertti huipentuu Jean Sibeliuksen Finlandia -teokseen, jota monet konserttien järjestäjät ulkomailla, Suomessa vierailevat turistit kuin myös seurakuntalaiset ovat vuosien saatossa toivoneet kuultavakseen.
Jaa tämä artikkeli: