Miksi väkivaltaa? Tutkija Juha Saarisen mukaan ääri-islamistien nousua selitetään julkisuudessa yleensä kahdella tavalla: radikalisoituminen nähdään joko aidon islamin manifestaationa tai sen katsotaan juontuvan rasismin ja työttömyyden kaltaisista yhteiskunnallisista epäkohdista. Saarinen pitää molempia selityksiä puutteellisina. Kuva: Sirpa Päivinen

Puolikuun pelko ruokkii väkivaltaista islamismia

Suomessa radikaalit islamistit ovat samoissa piireissä liikkuvia ihmisiä, joista noin 70 on lähtenyt taistelemaan Syyriaan ja Irakiin. Isisin ei ole havaittu soluttautuvan maahan pakolaisten mukana.

• 23.10.2015 14:20
• Laura Pörsti

Islamin pelko liittyy ajatukseen, että vapaamielisyyden mädättämä länsimainen kulttuuri on parhaat päivänsä nähnyt, sanoo historiantutkija Jussi Jalonen Tampereen yliopistosta.

– Muslimikulttuuria pidetään aggressiivisempana ja voimakkaampana kuin omaamme, ja eurooppalaiset populistipuolueet käyttävät tätä hyväkseen pelkoa lietsoessaan.

Jalonen on yksi luennoitsijoista Avoimen yliopiston marras–joulukuussa järjestämässä luentosarjassa Viha ja valta: Ääri-ilmiöt nyky-yhteiskunnassa, joka järjestetään nyt viidettä kertaa.

Jalonen puhuu luennollaan puolikuun pelosta. Hän katsoo nykyisen pelon ajan alkaneen 11. syyskuuta 2001, kun lentokoneet törmäsivät New Yorkissa kaksoistorneihin.

– Koko länsimaailma sai islamista yhteisen vihollisen, joka siltä oli kylmän sodan jälkeen puuttunut. 1990-lukua leimasi se, että etsittiin jotakin, mitä pelätä.

Pelko ottaa helposti kierroksia ja laajenee koko islamiin ja laajaan muslimiyhteisöön. Oikea uhka on kuitenkin radikaali islamismi, joka on ääri-ilmiö.

– Kun jokin asia on pelon kohde, sitä muokataan ajatuksissa vielä enemmän sellaiseksi. Kauheuksia paisutellaan ja ne ulotetaan koskemaan koko muslimiyhteisöä, mikä haittaa keskustelua todellisista ongelmista, Jalonen harmittelee.

 

Radikalisoitumista edistää ilmapiiri, jossa islamia pelätään ja keskustelu on polarisoitunutta."
– Tutkija Juha Saarinen

Joidenkin yksilöiden radikalisoituminen on asiantuntijoiden mielestä se todellinen ongelma. Supon mukaan Suomesta on lähtenyt Syyriaan ja Irakiin – todennäköisesti vierastaistelijoiksi – noin 70 ihmistä. Viha ja valta -luentosarjassa aiheesta puhuu ilmiötä tutkiva Juha Saarinen Finnish Middle East Consulting Groupista.

– Julkisuudessa liikkuu kaksi pääselitystä: että radikalisoituminen on aidon islamin manifestaatio, ja että radikalisoituminen johtuu yhteiskunnallisista epäkohdista kuten rasismista ja työttömyydestä. Kumpikaan teoria ei selitä sitä, että vain pieni osa muslimeista ja maahanmuuttajista radikalisoituu, Saarinen toteaa.

Hänen tutkimuksensa kertovat, että merkittävämpää on sosiaalinen verkosto.

– Esimerkiksi monet Helsingistä lähteneistä radikalisoituneista tuntevat toisensa ja ovat kuuluneet samoihin sosiaalisiin yhteisöihin. Sen jäljille pitäisi päästä, miten tällaisia radikaaleja verkostoja syntyy ja miten ne pääsevät leviämään.

Se tiedetään, että osaltaan radikalisoitumista edistää ilmapiiri, jossa islamia pelätään ja keskustelu on polarisoitunutta, Saarinen sanoo.

– Kun muslimien ja muiden välille syntyy vastakkainasettelua, potentiaali ääriajattelulle lisääntyy. Jos määritellään suomalaisuutta hyvin tiukasti ja jätetään osa ihmisistä määritelmän ulkopuolelle, he saattavat hakea yhteisönsä muualta, Saarinen muistuttaa.
 

Näyttöä Isisin järjestelmällisestä soluttautumisesta Eurooppaan pakolaisvirran mukana ei ole."
– Tutkija Juha Saarinen

Jokainen voi vaikuttaa yhteiseen ilmapiiriin. Juha Saarisen mukaan voisi esimerkiksi pidättäytyä levittämästä sosiaalisessa mediassa materiaalia, joka mustamaalaa kokonaista ihmisryhmää tai uskontoa.

– Tärkeintä on rakentaa avointa kansalaisyhteiskuntaa, jossa mitään ryhmää ei leimata sen perusteella, että sen sisällä on ääriryhmiä, hän sanoo.

Saarinen kehottaa myös suhtautumaan julkisuudessa liikkuviin näkemyksiin kriittisesti. Hänestä yksinkertaistavat ja hatarat teoriat saavat tällä hetkellä paljon tilaa.

Esimerkiksi puheet Eurooppaan turvapaikanhakijoina pyrkivistä Isis-taistelijoista ovat hänen mukaansa peräisin tahoilta, jotka hyötyvät vastakkainasettelun ilmapiiristä – kuten Isisiltä itseltään.

– Lisääntyneen pakolaismäärän aiheuttama huoli sekoittuu tässä huoleen radikalismista, joka on pieni ilmiö. Näyttöä Isisin järjestelmällisestä soluttautumisesta Eurooppaan pakolaisvirran mukana ei ole, hän huomauttaa.

Radikalisoituneita on Suomessa vielä vähän, joten ilmiöön voidaan puuttua yksilöiden kautta. Kehityspäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä puhuu luentosarjassa siitä, miten ekstremismiä Suomessa ehkäistään.

– Tiedämme, että ääriajattelijat eivät pelkää rangaistusta ja että vankilassa usein radikalisoidutaan lisää. Siksi tarvitaan muita kuin perinteisiä rikosoikeudellisia keinoja, Mankkinen sanoo.
 

– Helsingissä moniammatillinen Ankkuri-tiimi aloittaa keskustelut sellaisen henkilön kanssa, joka näyttää löytämiemme jälkien perusteella olevan radikalisoitumassa. Ääriajattelu voi selvitä esimerkiksi koulussa.

Vireillä on myös Exit-ohjelma, joka pyrkii yksilöllisen ammattiavun kautta irrottamaan radikalisoituneen vanhoista ympyröistään, ja Helpline, joka auttaa läheisessään radikalisoitumisen merkkejä huomannutta.

– Näiden ohjelmien avulla pyrimme saamaan islamistisen radikalisoitumisen pysäytetyksi. Samoja keinoja voidaan soveltaa esimerkiksi niihin, jotka osallistuvat väkivaltaiseen äärioikeistolaiseen toimintaan.