Valmis. Kun tietää päämäärän, voi valita keinot.

Puolustaja

• 05.11.2012 13:31

Unessa kannoin siskoani pakoon ilkeitä noitia. Piti kantaa, koska siskon jalat olivat halvaantuneet. Kun heräsin, ajattelin, että näin unessa kuvan sielustani. Puolustamista vaativissa tilanteissa sisin halvaantuu eikä osaa pitää puoliaan.

Joskus taidolle olisi tarvetta. Silloin toivon, että olisin kuin se Jeesus, joka paiskoo tavarat temppelissä ketoon ja tappaa viikunapuun pelkällä rukouksen voimalla.

Äänekkyys ja oman asiansa puolustaminen ovat nimittäin hyödyllisiä taitoja. Itselleen tärkeästä on osattava pitää kiinni ihan itse eikä kukaan tule toisen puolesta melua pitämään.

Sen sijaan se Jeesus, joka nöyrästi maksaa temppeliveron sitä pyytäville, vaikkei pidä sitä tarpeellisena, ei oikein mahdu ihannekuvaani puolustautumistaidoista.

Nöyryydestä kun tuntuu seuraavan nöyryytystä ja sovinnollinen saa kengän kuvan naamaansa. On tietenkin näyttävää haetuttaa veroraha kalan suusta, mutta en tiedä paikkaako se sopuisuuden hintaa. Ihmettä odottaen ei epäoikeudenmukaisuus muutu miksikään.

Lapset ovat vapaat, mutta miksi turhaan suututtaa pyytäjät, summaa Jeesus. Tarkemmalla katsomisella Mestarilla on oivallinen malli puolensa pitämisestä voiman tai voimattomuuden rinnalle.

Kun päämäärä on tiedossa, voi taistelunsa ja keinonsa valita. Jos on tarvis, Jeesus osaa olla periksiantamaton, loppuun saakka, mutta kirkkaana siintävään päämäärään voi pyrkiä myös annoksella älyä ja tilannetajua. Silloin matkan varrelta saattaa löytyä myös ihmeellisesti apua.

Kaisa Kariranta

24. sunnuntai helluntaista