Onnea! Ensimmäisen ryhmävihkimisen jälkeen tunteet ovat pinnassa. Joona-Jarkko Manninen saa halauksen Annukka Pentikäiseltä. Mika (vas.) ja Tiina Pentikäinen menivät vihkiyönä naimisiin, ja Jutta Manninen (oik.) lukee onnitteluviestejä. Kuva: Jani Laukkanen
Puotilan kappelissa vietettiin täyden kympin häitä
Viime lauantaisena vihkiyönä mentiin naimisiin ilman turhaa kruusailua.
Lauantai-iltana kymmenen aikaan Puotilan kappeli loistaa valaistuna. Ihmisiä ei juuri näy, mutta kahdenistuttava retkituoli ja oveen teipattu jonotuslista kertovat, että jotakin on tapahtumassa.
Kappelissa on alkamassa Helsingin ensimmäinen vihkiyö, tilaisuus jossa voi mennä naimisiin ilman ennakkovarauksia ja suuria valmisteluja.
Yöllisiä vihkimisiä, joihin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, on järjestetty jo usealla paikkakunnalla. Idean keksijä pastori Heikki Leppä ajatteli, että mutkaton tapahtuma voisi innostaa vihille pareja, joilla naimisiinmeno on jäänyt arjen jalkoihin.
Ulla Fagerholm ja Arto Vastamäki saapuvat paikalle ensimmäisten joukossa. Asenne on spontaani:
– Tuli lähdettyä! sulhanen huudahtaa.
Pariskuntaa miellytti tapahtuman vaivattomuus ja paikka oli mieluinen.
– Olin päättänyt, että jos joskus menen naimisiin, niin menen täällä Puotilan kappelissa, morsian kertoo.
Heikki Lepän mukaan vihkiyöt kiinnostavat hyvin erilaisia pareja. Yhdistävänä tekijänä on se, että häistä ei haluta ”valtavaa spektaakkelia”. Toiset pareista ovat olleet hyvinkin pitkään yhdessä, toiset lyhyemmän aikaa.
Kellon lähestyessä puoli yhtätoista jonoa alkaa muodostua. Kappelin oven nimilista aiheuttaa pientä hämminkiä, eihän aikoja pitänyt voida varata etukäteen?
Jonon keskivaiheilla seisovan Tiina Valkealan kädessä morsiuskimppu tärisee. Taitaa jännittää?
– Ei kun on kylmä! Sulhanen Mika Pentikäinen myöntää, että pikkuisen hermostuttaa. Pari on seurustellut kahdeksan vuotta ja ollut kihloissakin jo viisi. Kirkkohäät eivät olleet suunnitelmissa, mutta erityinen tilaisuus houkutti.
– Emme halunneet isoja juhlia, mutta tämä on vähän erilaista kuitenkin. Vihkiminen on yöllä, ja vielä tämä päivämääräkin, 10.10.10, Pentikäinen sanoo.
Kello 23 kappelin ovet avataan. Kirkkoherra Jukka Pakarinen kättelee jonon läpi ja toivottaa vihittävät tervetulleiksi.
– Urheilujuhlan tuntua, hän kuvaa tunnelmiaan.
Heikki Lepän mukaan vihkimisyöt ovat olleet hyväntuulisia tapahtumia.
– Seurakuntalaiset ovat kokeneet saavansa sellaista palvelua mitä kaipaavatkin. Myös työntekijät ovat olleet hyvin innostuneita.
Katja Ranta ja Mika Martikainen Keravalta ottavat jonotuksen rennosti.
– Ihan sama mikä aika saadaan, ja ollaanko kaksin vai ryhmässä, kunhan perille päästään, morsian tiivistää tunnelman.
Neljä vuotta yhtä pitänyt pari painelee vihille hetken mielijohteesta kahden viikon järjestelyjen jälkeen. Tuleva rouva Martikainen iski silmänsä hääpukuun, osti sen ja totesi sulhaselleen, että nyt mennään!
Vihkimiset alkavat heti vuorokauden vaihduttua lokakuun kymmenennen puolelle. Ensimmäisinä avioon astelevat Kimmo Olsen ja Tanja Seppänen.
– Upealta tuntuu! Kymmenen vuotta jännitettiin ja nyt uskallettiin tulla. – Nämä olivat todelliset kympin häät! sulhanen kertoo vihkimisen jälkeen.
Iloisia pareja astelee ulos kirkosta. Vastavihityt Jani ja Katja Tuusinen saavat päälleen saippuakuplia.
– Mua naurattaa vaan, rouva iloitsee. Tuusisista tuli aviopuolisot ryhmävihkimisessä. – Eipä tarvinnut yksin jännittää!
Kaikkiaan Kybällä naimisiin -tapahtumassa vihittiin 28 paria ja vihkimisiä jatkettiin aamukolmeen. Ryhmävihkimisiä oli kolme, ja niissä vihittiin yhteensä 22 paria.
– Ihmiset tuntuivat nauttivan, ja koimme yhdessä tekemisen riemua, kirkkoherra Jukka Pakarinen kertoo.
Parkkipaikalla Pentikäisten seurue skoolaa kuohuvalla ja soittaa häämarssia autosta. Seuraavassa kappaleessa lauletaan Tiinan olevan onnellinen, ja niin Tiina Pentikäinen varmasti on.
Sofia Kilpikivi
Jaa tämä artikkeli: