Pussaillen voit paremmin

Pussaillen voit paremmin

Suukottelua kannattaa harrastaa aina kun mahdollista, sillä lista pussailun positiivisista vaikutuksista on pitkä.

Jokainen rakastunut tietää, miltä ihana, pitkä suudelma tuntuu. Tai entä se hetki, kun äiti tai isä  paransi polveen tulleen haavan lohduttavalla pusulla? Missä piilee suukon voima? 

Suomessa olemme tottuneet suukottelun liittyvän lähinnä rakkauden ja hellyyden osoittamiseen ja pusuttelupiiriimme tyypillisesti kuuluvat vain perheenjäsenet, läheiset ystävät ja vaikkapa rakkaat lemmikit. Mutta monissa muissa kulttuureissa, ja ylipäätään ennen vanhaan, suudelmilla myös tervehdittiin, osoitettiin kunnioitusta tai alamaisuutta - muiskautettiinpa sitä jopa merkiksi jonkin sopimuksen vahvistamisesta.

Ja Raamatussakin pussaillaan, itse asiassa aika tiuhaan. Vanhassa testamentissa mainitaan muun muassa kuinka Jaakob suutelee isäänsä Iisakia ja Aaron suutelee veljeään Moosesta. Uudessa testamentissa niin apostoli Paavali kuin Pietarikin puhuvat suudelmien puolesta ja niillä osoitetaan uskonveljien välistä yhteenkuuluvuutta.  

Philematologia tutkii suutelemista

Suutelemista tutkiva tiede on nimeltään philematologia. Onko suuteleminen vaistomaista vai opittua? Tästä tutkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen. Sitä sen sijaan ei tarvinne kyseenalaistaa, että pussailu on yleisesti ottaen sangen turvallista ja jopa hyödyllistä toimintaa.

Mitä kehossa tapahtuu suudellessa:

Suuteleminen aktivoi suuren osan aivoista. Huulissa ja kielessä on paljon hermopäitä, joista välittyy tieto suutelemisesta aivoihin: huuliin menee verta, suun sylkirauhaset erittävät sylkeä, veren testosteronitaso nousee, sekä hyvää oloa tuottavia endorfiineja ja oksitosiineja erittyy aivoihin.

  • Verenpaine nousee ja pulssi kiihtyy.

  • Verisuonet laajenevat, minkä seurauksena keho saa lisää happea.

  • Kalorinkulutus nousee lepotilan yhdestä aina kuuteen kilokaloria per minuutti.

  • Pupillit laajenevat ja posket alkavat punoittaa.

 

 

Suutelemisen fysiologia

Suun kehälihas, ylähuulen kohottajalihas, alahuulen alasvetäjälihas, siipilihas ja puikkolisäkelihas - muun muassa näitä ja kaikkia muita 34 pään ja 112 vartalon lihasta ihminen käyttää suudellessaan. Tutkija Sheril Kirshenbaumin mukaan ihminen onkin kuin luotu suutelemaan: ihminen omaa monipuolisen suutelulihaksiston lisäksi pehmeät ja punaiset huulet, jotka ulkonevilta osiltaankin ovat mitä mainioimmat tähän tarkoitukseen.

Suutelemisen biologia

Kiihkeän rakkaussuudelman aikana yli millilitra sylkeä siirtyy suukottelijan suusta toiseen. Eikä vain sylkeä: ihmisen suussa on noin 600 bakteerilajia ja suudelmassa miljoonat bakteerit vaihtavat paikkaa henkilöstä toiseen.  Täysin riskitöntä puuhaa suukottelu siis ei ole. Useimmat bakteereista toki ovat täysin vaarattomia, mutta mukana saattaa tulla myös taudinaiheuttajia tai allergisoivia aineita.


Suutelemisen kemia

Suutelemisen seurauksena erittyy hyvänolon tunnetta tuottavia hormoneja:

  •     oksitosiinia

  •     dopamiinia

  •     serotoniinia  

  •     adrenaliinia

Suuteleminen erittää stressihormoneja vähentäviä kemikaaleja. On esitetty väite, jonka mukaan stressihormoni kortisolin määrää vähenee sitä enemmän, mitä kauemmin suutelevan parin suhde on kestänyt.

Suuteleminen lisää oksitosiinin tuotantoa - tutkimusten mukaan ainakin miehillä. Kiihkeän suudelman seurauksena erittyvä dopamiini voi myös aiheuttaa kemiallisen riippuvuuden suutelukumppaniin.

Suutelemisen hyödylliset terveysvaikutukset:


Lisää vastustuskykyä

Suutelemisen on arveltu vahvistavan immuunijärjestelmää. Suutelu mahdollisesti mobilisoi hormonaalisia eritteitä, jotka lisäävät kehon vastustuskykyä luonnollisesti.


Vähentää kipua

Suudellessa syntyy endorfiineja, jotka toimivat muun muassa kivun vähentäjinä. Suuteleminen myös laajentaa verisuonia, joten sitä voi suositella etenkin, jos kärsit tulehdussairauksien aiheuttamasta kivusta.


Saattaa lieventää masennusta

Suuteleminen aiheuttaa oksitosiinin vapautumista kehoon. Oksitosiini synnyttää hyvää mielialaa, minkä vuoksi se voi toimia luonnollisena masennuslääkkeenä.


Ehkäisee sydänongelmia

Suuteleminen nostaa sykettä, joten se voi auttaa säätelemään verenpainetta.


Auttaa harjoittamaan lihaksia

Kielisuudelma harjoittaa kaikkia kasvolihaksia. Suuteleminen voi liikuttaa yli 30 pään lihasta ja aktivoida 112 vartalon lihasta – tämä taas vireyttää verenkiertoa. Tämä taas voi auttaa pitämään ihon kiinteämpänä, pehmeämpänä ja nuorekkaanpana.


Ehkäisee hammasongelmia

Suutelemisen aikana erittyvä sylki huuhtelee bakteereja hampaista, mikä ehkäisee plakin syntymistä.
 

Nopeuttaa aineenvaihduntaa ja laihtumista

Kiihkeä suudelma voi nostaa pulssia jopa 70 – 140 lyöntiä sekunnissa. Tämä lisää aineenvaihduntaa ja polttaa kaloreita.

Suuteleminen lievittää jännitystä ja lisää hyvinvointia, etenkin kun se tapahtuu jonkun rakkaan ihmisen kanssa. Suuteleminen rentouttaa mielen ja lisää läsnäolon tunnetta.


Lievittää allergian vaikutuksia

Suuteleminen stimuloi histamiinin tuotantoa, joka lievittää ja estää allergian aiheuttamia oireita, kuten aivastelu, silmien oireet tai vuotava nenä.

 

Lähteet: Askel terveyteen -blogi ja Wikipedia

Jaa tämä artikkeli: