Puu tuo hyvinvointia arkeen
Puun paluu. Marimekossa kehitetään puupohjaista Ioncell-kangasta vaatteisiin ja sisustuskankaisiin. Puurakenteet tasaavat huoneilman kosteutta. Kuva: Hans Eiskonen

Puun paluu. Marimekossa kehitetään puupohjaista Ioncell-kangasta vaatteisiin ja sisustuskankaisiin. Puurakenteet tasaavat huoneilman kosteutta. Kuva: Hans Eiskonen

Puu tuo hyvinvointia arkeen

Tiesitkö, että puulla on bakteereja tappavia ominaisuuksia? Kun leikkuulaudalle jää bakteereja, puu imee niistä vedet pois, jolloin bakteerit kuolevat. Espoon Otaniemessä tutkitaan puun terveysvaikutuksia ja uusia käyttömahdollisuuksia.

Puinen vai muovinen leikkuulauta? Mielipiteet ja mieltymykset vaihtelevat. Puinen tuntuu kotoisalta, mutta se likaantuu helposti. Muovinen taas näyttää pidempään puhtaalta ja sileältä.

Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa Espoon Otaniemessä leikkuulaudat kiinnostavat myös tutkijoita. Puumateriaalitieteen ja -tekniikan apulaisprofessori Lauri Rautkari kertoo, että puinen leikkuulauta on hygieenisempi kuin muovinen.

"Puisessa leikkuulaudassa lika näkyy selvästi, mutta lika ei ole sama kuin bakteerit", Rautkari selittää.

Muovinen leikkuulauta on Rautkarin mukaan hyvä niin kauan kuin sitä ei käytetä. Kun muoviseen leikkuulautaan kerran leikkaa viillon ja siihen viiltoon jää vettä, on viiltoon jämähtäneillä bakteereilla suotuisa kasvuympäristö.

Puulla on sen sijaan antibakteerisia eli bakteereja tappavia ominaisuuksia. Kun leikkuulaudalle jää bakteereja, puu imee bakteereista vedet pois, jolloin bakteerit kuolevat.

Puun puolesta puhuu Rautkarin mukaan myös se, että puun omat uuteaineet saattavat tappaa bakteereita.

"Esimerkiksi männyn pihka auttaa puuta suojautumaan metsän lahottajasieniä vastaan. Sama pihka voi toimia bakteereita tappavana myös kodeissa käytetyissä leikkuulaudoissa", hän sanoo.
 

"Männyn pihka voi tappaa bakteereita myös kotien leikkuulaudoissa."


Puun terveysvaikutukset kiinnostavat tutkijoita Otaniemessä niin paljon, että sinne on rakennettu kolme pientä koetaloa, joissa voidaan selvittää muitakin puun terveysvaikutuksia, kuten puupintojen vaikutusta talon sisäilman laatuun.

Otaniemen koetalojen ulkoseinät ovat pituuksiltaan kolmisen metriä, joten neliön muotoisina niiden pinta-ala on noin yhdeksän neliömetriä. Pienestä koosta huolimatta talojen avulla voidaan tutkia muun muassa sitä, miten puu kerää kosteutta.

Kivitalossa joudutaan yleensä tuulettamaan usein, sillä ilmankosteus ei sitoudu talon rakenteisiin. Sen sijaan puu rakennusmateriaalina tasaa huoneen ilmankosteutta, koska puu kerää kosteutta.

"Jos esimerkiksi makuuhuoneen kattopaneelit ovat sellaisesta laudasta, joissa on vesihöyryä läpäisevä kerros, esimerkiksi vahakerros, niin paneelit sitovat ilmankosteutta, jota kertyy yön aikana kun ihmiset nukkuvat. Kun asukkaat sitten lähtevät aamulla pois kotoa, puu luovuttaa kosteutta takaisin huoneeseen", Rautkari selittää.

Metsien hyödyntäminen ja niiden hoitaminen on ollut Suomelle aina luontaista, ja metsäteollisuus onkin yksi hyvinvointimme kulmakivistä. Parhaillaan etsitään uusia, mutta samalla ekologisesti kestäviä tapoja hyödyntää puuraaka-ainetta.

Ilmankosteuden tasaamisen lisäksi uusien puupohjaisten materiaalien uskotaan korvaavan tulevaisuudessa yhä enemmän arkeemme liittyviä muovi- ja tekstiilituotteita.

Yhtenä tavoitteena on, että puupohjaiset biotekstiilit voisivat korvata muun muassa puuvillaa, jonka viljeleminen on kallista ja aiheuttaa paljon ympäristöhaittoja.


Marimekko esitteli viime keväänä uudesta puupohjaisesta Ioncell-kuidusta valmistetun Allu-mekon. Ioncell-kuitu on kehitetty Otaniemen puunjalostustekniikan laitoksella, joka on osa Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulua.

Ioncell-kuitua valmistetaan selluloosasta kuten viskoosia, mutta uusi valmistustapa on viskoosin valmistusta ympäristöystävällisempi.

Ulkoisesti silkkimäinen Ioncell-kuitu muistuttaa paljon merseroitua eli lipeäkäsiteltyä puuvillaa.

Yritys on mukana tutkimusohjelmassa, jossa muun muassa Ioncell-kuitua kehitetään ja testataan. Jos kehitystyö etenee suunnitellusti, niin Ioncell-kuidun teollinen tuotanto voitaisiin Marimekon mukaan aloittaa ehkä noin 3–5 vuoden kuluttua.

Ioncell-projektissa mukana ollut tekstiilitaiteen maisteriopiskelija Marjaana Tanttu kertoo, että kuidusta voidaan valmistaa mekkojen lisäksi muita vaatteita ja sisustuskankaita aivan kuten puuvillasta ja viskoosista.

Ioncell-kuidun ominaisuuksia on mahdollista myös muunnella, jolloin kuidun käyttömahdollisuudet voisivat ulottua tulevaisuudessa myös esimerkiksi kosteuspyyhkeisiin tai hygieniatuotteisiin kuten vaippoihin.

Myös monet muut teollisuudenalat tähyävät puukuidun uusiin käyttötapoihin. Tulevaisuudessa biomateriaaleja hyödynnetään kenties rakennusmateriaaleina sekä autoteollisuudessa auton muoviosien korvaajana.

Uusien innovaatioiden myötä rakennettavat tehtaat herättävät toiveita uusista työpaikoista. Metsä Group avaa Äänekoskelle uuden biotuotetehtaan syksyllä 2017. Tehtaan odotetaan synnyttävän tuotannon eri vaiheisiin eli koko niin kutsuttuun arvoketjuun yhteensä yli 2 500 työpaikkaa.

Uudet tehtaat synnyttävät tehdas- ja suunnittelutyötä. Tampereen ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Ulla Häggblom uskoo, että uusia työpaikkoja syntyy bioalalle myös yrittäjyyden kautta. Häggblom suuntaisi ajatukset myös vanhojen puupohjaisten tuotteiden brändäykseen ja markkinointiin.

Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Nina Pärssinen vahvistaa, että myös metsäteollisuus odottaa biotalouden synnyttävän tulevaisuudessa uusia työpaikkoja, jotka vaativat uudenlaista osaamista. Tällä hetkellä pulaa on kuitenkin metsäkoneenkuljettajista.

"Mitä pidemmälle puuta jalostetaan, sitä enemmän syntyy myös uusia työpaikkoja", Pärssinen sanoo.

Jaa tämä artikkeli: