Muutaman miekansivalluksen jälkeen myös Kari Räntilää voidaan kutsua ihan oikeaksi ritariksi. Kuva: Sirpa Päivinen
Pyhän Konstantinuksen ritarikunta löi hyväntekijöitä ritareiksi
Konstantinuksen ritareita yhdistää paitsi halu tehdä hyvää myös hyvä maine ja usein korkea yhteiskunnallinen asema.
Johanneksenkirkossa lyötiin viime viikolla ritareiksi yksitoista hyväntekeväisyyteen sitoutunutta miestä, jotka ovat Tapani Rantala, Roger Eriksson, Lauri Salminen, Reijo Leino, Mikko Keisu, Rauno Jussila, Reijo Paukku, Martti Hirvonen, Jukka Pietilä ja Kari Räntilä.
Aleksandrian ortodoksisen patriarkan suojeluksessa toimiva Pyhän Konstantinuksen ritarikunta on kansainvälinen järjestö, johon kuuluu 600 jäsentä eli ritaria. Suomessa ritareita on 240, ja yhdistyksen puheenjohtajana toimii Risto Junttila.
Ekumeeninen veljeskunta on kutsunut suomalaisiksi kunniajäsenikseen muun muassa arkkipiispat Jukka Paarman ja John Vikströmin sekä arkkipiispa Leon ja Nikean metropoliitta Johanneksen. Muita suomalaisia kunniajäseniä ovat muun muassa Sauli Niinistö ja Tuula Linnainmaa. Kansainvälisiin kunniajäseniin kuuluu nobelisti Zhores Alferov sekä Moskovan pormestari Juri Luzkov.
– Pyhän Konstantinuksen ritarikunta ei ole mikään salaseura, kuten jotkut ulkopuoliset luulevat. Siksi myös ritariksi lyönti, joka on keskiajalta lähtöisin oleva kirkollinen seremonia, oli avoin seurakunnalle, veljeskunnan kansleri Jurgen Schumacher kertoo.
Aleksandrian patriarkka kanavoi avun
Ritarikunnan suomalaiset jäsenet ovat sitoutuneet lähettämään vuosittain 20 000 euron suuruisen avustuksen, joka kanavoidaan Aleksandrian patriarkan kautta muun muassa lastensairaaloiden, neuvoloiden ja terveysasemien ylläpitämiseen Afrikan maissa.
Suomalaisilla paikallisyhdistyksillä on erilaisia hankkeita. Ritarikunta muun muassa jakaa Aimo T. Nikolaisen nimeä kantavaa 3 000 euron stipendiä, joka annetaan Lähi-idän kirkkojen toimintaa selvittäville tutkijoille kahden vuoden välein. Varat kerätään jäsenmaksuista, jotka ovat jäsentä kohti noin 200 euroa vuodessa.
– Oulun ritarit ovat esimerkiksi sitoutuneet ylläpitämään rajan tuntumassa olevaa Nellimin kappelia, Schumacher sanoo.
Veljeskuntaan kutsutaan ja jäsenten taustoja tutkitaan. Ritareita yhdistää paitsi sitoutuminen hyväntekeväisyyteen myös tavallisesti varsin korkea yhteiskunnallinen asema. Veljeskunta sai alkunsa vuonna 1953, kun joukko sveitsiläisiä liikemiehiä tahtoi auttaa sodan runtelemaa Eurooppaa. He halusivat perustaa veljeskunnan, joka toimisi aatelisen suurmestarin ja korkean piispan suojeluksessa.
Jaa tämä artikkeli: