Pyhiä säveliä armenialaisten kansanmurhan muistoksi
Huilisti Nairi Azezianin isä Khajag Azezian tuli Suomeen Syyriasta 1980-luvun lopulla, ja useimmat muutkin Suomen armenialaiset ovat tulleet jostain muusta maasta. Konsertissa solistina esiintyy myös Nairin sisar, pianisti Nazig Azezian.

Huilisti Nairi Azezianin isä Khajag Azezian tuli Suomeen Syyriasta 1980-luvun lopulla, ja useimmat muutkin Suomen armenialaiset ovat tulleet jostain muusta maasta. Konsertissa solistina esiintyy myös Nairin sisar, pianisti Nazig Azezian.

Pyhiä säveliä armenialaisten kansanmurhan muistoksi

Perjantaina kuullaan Helsingin Tuomiokirkossa Fokus Armenia 2015 -konsertti, jossa esiintyy peräti kymmenen kuoroa, kamariorkesteri Refugium Musicum sekä yhdeksän solistia.

Ohjelman rungon muodostavat säveltäjä ja pappi Komidasin säveltämän Padaragin eli Armenian apostolisen kirkon liturgian hymnit, joita laulaa peräti kymmenen kuoroa. Lisäksi kuullaan suomalaisia ja armenialaisia musiikkikappaleita orkesterin ja solistien esittäminä.

Konsertti on koottu kahden naisen aloitteesta. Isänsä puolelta armenialainen huilisti Nairi Azezian ja säveltäjä Säde Bartling ryhtyivät vuosi sitten yhdessä pohtimaan, miten armenialaisten kansanmurhan satavuotismuistoa voisi viettää.

– Haluamme muistaa tätä surullista tapahtumaa yhteisenä inhimillisenä tragediana, emme politiikan tai uskonnon kautta. Kyseessä on ekumeeninen konsertti, joka yhdistää eri taustoista tulevia ja eri tavoin ajattelevia.

Padarag tuntui luontevalta valinnalta konsertin pääohjelmanumeroksi. Kristinusko kuuluu hyvin keskeisesti armenialaisten identiteettiin. Armenialaisen legendan mukaan ensimmäinen kirkko perustettiin maahan jo pian Jeesuksen jälkeen 60-luvulla, kun apostolit Bartolomeus ja Taddeus saapuivat Armeniaan. Maassa on oma apostolinen kirkkonsa, ja Armenia on maailman vanhin kristitty valtio.

Kirkon liturgia Padarag eli pyhä mysteeri on alun perin yksiäänistä laulua, mutta 1800-ja 1900-luvuilla elänyt pappi, etnomusikologi ja kuoronjohtaja Komidas teki siitä 1880-luvulla moniäänisen sovituksen, jota tässä konsertissa käytetään.

– Komidasin Padarag on suomalaisille korville eksoottista, mutta helposti avautuvaa, tavattoman komeaa musiikkia, kuvailee Säde Bartling.

 

Haluamme muistaa tätä surullista tapahtumaa yhteisenä inhimillisenä tragediana.”

Konsertin järjestäjät Nairi Azezian ja Säde Bartling

Armenialaisten kansanmurhasta tulee huhtikuussa kuluneeksi sata vuotta. Kyse oli siitä, että silloinen Osmanien valtakunta halusi päästä eroon armenialaisesta kansanosasta. Nämä olivat kristittyjä ja puhuvat omaa kieltään. Heillä oli turkkilaisia korkeampi koulutustaso ja osin myös elintaso. Kansanmurha on edelleen kansainvälisessä politiikassa kiistanalainen asia, mutta länsimaiset tutkijat ovat yhtä mieltä sen historiallisesta totuudesta. Sadat tuhannet armenialaiset kuolivat, ehkä jopa 1,5 miljoonaa.

Säveltäjä Komidas oli itsekin kansanmurhan uhri. Hänet pidätettiin ja karkotettiin Istanbulista tasan 100 vuotta sitten yhdessä muun armenialaisen älymystön kanssa. Hän pääsi vapaaksi mutta ei toipunut kokemastaan järkytyksestä koskaan. Loppuelämänsä hän eli mielisairaalassa.

– Komidas on armenialaisille erittäin tärkeä hahmo. Hänellä on meille samanlainen merkitys kuin Elias Lönnrotilla on suomalaisille, Nairi Azezian kertoo.

Komidas keräsi armenialaista kansanmusiikkia ja kirjoitti muistiin suullista tietoa. Hän myös toi armenialaista musiikkiperinnettä kansainväliseen tietoisuuteen.

– Sedälläni on alkuperäinen vinyylilevy, jossa Komidas itse laulaa. Hänellä oli upea ääni, Nairi Azezian kertoo.

 

Kansanmurha on edelleen kansainvälisessä politiikassa kiistanalainen asia.”

 

Padarag kuullaan perjantaisessa konsertissa todennäköisesti ensimmäistä kertaa suomalaisten kuorojen esittämänä. Nairi Azezian on yhdessä isänsä Khajag Azezianin kanssa translitteroinut armeniankielisen tekstin suomalaisten laulettavaksi. Khajag Azezian on myös ottanut armenialaisia kirkkoja ja luostareita esittävät valokuvat, joista on koottu näyttely Tuomiokirkon kryptaan.

Järjestäjät ovat iloisen yllättyneitä siitä, kuinka moni kuoro ja ammattimuusikko lähti mukaan konserttihankkeeseen, josta kenellekään ei makseta palkkiota. He myös kiittelevät yhteistyötä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa.

– Konsertti viestittää sitä, mikä meitä ihmisiä yhdistää. Haluamme panna erimielisyydet syrjään ja koota sekä esiintyjät että yleisön kauneuden äärelle, Bartling summaa.

Fokus Armenia 2015, ekumeeninen konsertti armenialaisten kansanmurhan 100-vuotismuistopäivänä 24.4. klo 19 Tuomiokirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Valokuvanäyttely armenialaisista kirkoista ja luostareista kryptassa 18.–26.4.

Jaa tämä artikkeli: