Liikenneministeriössä kaupunkiliikennettä kehittävä Petri Jalasto uskoo perinteisiin kulkupeleihin raidetaksien ja vastaavien uutuuksien sijaan. Kuva: Natalia Baer
Pyörästä kaupunkiauto
Liikenneneuvos Petri Jalasto polkee kohti EU:n tavoitetta hiilivapaasta liikenteestä, mutta on hänellä muitakin ideoita tavoitteen saavuttamiseksi.
Euroopan unionin linjausten mukaan Suomen liikenteen pitäisi olla hiilivapaata vuoteen 2050 mennessä. Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) liikenneneuvos Petri Jalaston mukaan haastavaa päämäärää voidaan lähestyä ottamalla käyttöön uutta teknologiaa ja kuluttamalla vähemmän.
– Raideliikennettä on lisättävä. Sähköautot ja biopolttoaineet ovat myös hyviä vaihtoehtoja.
Jalaston mielestä olennaisinta on lisätä joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä. Jalasto on itse innokas pyöräilijä, joka polkee sään salliessa työmatkansa Espoosta Espalle. Hänestä kaupunkirakennetta on tiivistettävä, jotta pyörästä tulisi hyvä kaupunkiauto.
Liikenneneuvos haluaisi asunnonostajille suunnatun verkkopalvelun, josta näkisi helposti, millaisen hiilijalanjäljen alueelle muuttaminen aiheuttaa.
– Ihmiset voisivat ottaa yhdeksi kriteeriksi liikkumisen ympäristövaikutukset ostopäätöstä tehdessään.
Junalla töistä kauppaan, autolla kotiin
Osa helsinkiläisistä haluaa todennäköisesti autoilla tulevaisuudessakin. Jalasto toivoo parkkipaikkoja radan varteen juna-asemien yhteyteen. Hänestä parkkimaksu olisi hyvä sitoa matkalipun hintaan.
– Jos asemalla olisi ruokakauppa, ihmiset voisivat tehdä ostokset palatessaan töistä junalla ja kuljettaa ruoat autollaan kotiin
Helsingissä selvitetään parhaillaan ruuhkamaksun käyttöönottoa. Tukholmassa ruuhkamaksu vähensi yksityisautoilua 20 prosenttia. HKL:n suunnittelujohtaja Ville Lehmuskosken mielestä ruuhkamaksun pitäisi meillä olla seudullinen, koska ruuhkat ovat ongelmana keskustan ulkopuolella.
– Ruuhkamaksu lisäisi LVM:n selvityksen mukaan julkisen liikenteen osuutta 3–8 prosenttiyksikköä.
Jalasto ja Lehmuskoski suosivat perinteisten liikkumistapojen kehittämistä. Uudenlaiset ratkaisut, kuten raidetaksit ja vaakasuoran hissin tapaan toimivat lyhyen matkan raideajoneuvot, eivät ole meillä ajankohtaisia vielä muutamaan kymmeneen vuoteen.
Suomessa kehitetään parhaillaan älykästä liikennettä kuten oikeasti ajallaan kulkevia busseja ja liian lyhyestä turvavälistä huomauttelevia henkilöautoja.
Joukkoliikenteen osuus on kasvussa
Joukkoliikenteen osuus yksityisautoiluun nähden on kasvanut Helsingissä jo puolentoista vuoden ajan.
– Taloudellisella taantumalla on tässä pieni osa, tärkein merkitys on kaupungin pitkäjänteisellä työllä, Lehmuskoski uskoo.
Joukkoliikenteen nopeutta on tarkoitus parantaa laajentamalla julkisen liikenteen liikennevaloetuutta, jolloin bussi ei joudu odottamaan vihreitä valoja ruuhka-aikaan autojonossa. Myös uusien bussikaistojen ja -katujen rakentamista pohditaan.
Lehmuskoski haluaa tehdä julkisesta liikenteestä houkuttelevaa myös vanhuksille, rattaiden kanssa liikkuville ja liikuntavammaisille. Helsinkiin ei enää hankita liikennevälineitä, joihin on noustava portaita pitkin. Toinen tärkeä kriteeri on energiatehokkuus.
Helsinki kokeilee dieseliä ja sähköä käyttäviä hybridibusseja, joissa jarrutusenergia otetaan talteen ja käytetään hyväksi kiihdytysvaiheessa. Vuonna 2012 käyttöönotettavien hybridibussien ansiosta päästöt pakoputkista vähenevät. Samalla bussien tuottama melu vähenee.
Jaa tämä artikkeli: