Raamattu jokaiselle
Vielä 200 vuotta sitten virret ja hartauskirjallisuus olivat maallikoille tärkeämpiä kuin Raamattu. Tilanne muuttui, kun eri maihin perustettiin raamattuseuroja.
Punapaitainen, iäkkäämpi rouva pitää kädessään uutta Raamattua. Moni haluaa esittää kysymyksensä yhtä aikaa. Mitä maksaa? Väkeä Kiinan Hefeissä Anhuin maakunnassa sijaitsevassa myyntipisteessä on tungokseen asti.
Kiinan noin 1,3-miljardisesta väestöstä noin neljä prosenttia on kristittyjä. Heistä suurin osa on protestantteja, joita virallisten tilastojen mukaan on noin 30 miljoonaa – joidenkin arvioiden perusteella 50 miljoonaa. Katolilaisia on noin 8 miljoonaa.
Protestanttisella kirkolla on eri puolilla Kiinaa 70 Raamattujen jakelukeskusta. Suomen Pipliaseura tukee Kiinan kristillisen neuvoston raamattupainatuksia, jotka tehdään vuonna 1987 perustettussa Amity Printing Press -raamattupainossa. Nyt Suomen Pipliaseura viettää 200-vuotisjuhlavuottaan.
– Suomen Pipliaseura on osa kansainvälistä Yhtyneiden Raamattuseurojen verkostoa, joka toimii yli 200 maassa ja alueella. Olemme suoraan mukana noin 50 maan raamattuhankkeessa, sanoo seuran pääsihteeri Markku Kotila.
– Koko maailmanlaajalla pipliaseuraverkostolla on tällä hetkellä käynnissä 540 käännöshanketta. Kun uudet ajanmukaiset käännökset ovat valmiita, niillä tavoitetaan melkein viisi miljardia ihmistä.
– Seuralla on myös ulkoministeriön tukema hiv-koulutusohjelma, joka parantaa asenteita hiv-positiviisiin, Kotila mainitsee.
Tällä hetkellä eri raamatunosia on saatavana yli 2 500 kielellä. 200 vuotta sitten tilanne oli toinen.
Englannissa syntyi 1700-luvulla voimakas evankelinen herätysliike. Imperialismin myötä myös evankeliset suuntautuivat ulkomaailmaan päin, ja lähetystyö koettiin tärkeäksi. Ensimmäinen raamattuseura perustettiin Lontooseen 1804, ja pian yhdistyksiä perustettiin lisää eri puolille maailmaa.
Vaikka reformaation yhtenä johtoajatuksena on totuttu ajattelemaan kansankielistä Raamattua, käytännössä sillä oli vain vähän merkitystä tavallisten kristittyjen elämään.
– Suomessa vuoden 1777 käännös oli painokseltaan suppea. Yksi Raamattu painoi kuusi kiloa ja maksoi 30 riikintaaleria. Samalla hintaa sai kokonaisen talon, selvittää Suomen Pipliaseuran historiaa tutkiva teologian tohtori Teemu Kakkuri.
Sitten tapahtui.
– Samana vuonna, kun Suomen Pipliaseura perustettiin, keksittiin myös pikapainokone. Osittain myös sen ansiosta kustannukset pienentyivät. Kirja muuttui arvoesineestä käyttöesineeksi.
– 1800-luvun alku oli Euroopassa muutenkin yhdistyksiin ja seuroihin järjestäytymisen aikaa. Suomen Pipliaseuran perustajat olivat myös Suomen Talousseuran aktiiveja, joihin kuului myös paljon pietistejä.
– Lisäksi Suomen kohdalla tilannetta auttoi keisari Aleksanteri I:n mieltenvaltauspolitiikka, jonka idea oli, että suosiollisuudella saadaan valloitetusta maasta uskollinen alamainen.
– Aleksanteri suhtautui avokätisesti myös kirkkoon. Pipliaseura sai keisarilta 5 000 ruplan lahjan ja 25 000 ruplan lainan, Kakkuri sanoo.
Raamatun yleistyminen johti luonnollisesti siihen, että luettua myös tulkittiin. Yhdysvalloissa ja Englannissa jako ”liberaaleihin” ja ”konservatiiveihin” oli jo ensimmäiseen maailmansotaan mennessä tosiasia.
Raamatuntulkinnasta tuli Suomessakin kiistakapula. Markku Kotilan mukaan keskustelijat puhuvat helposti toistensa ohi.
– Kiihkeässä keskustelussa kaikki asettuvat helposti Raamatun yläpuolelle, jolloin otetaan tuomarin asema: minun tulkintani on ainoa oikea.
– Kun Raamatun teksti puhuttelee meitä omakohtaisesti, analyysi murtuu, ja teksti koskettaa sydäntä.
Koska Pipliaseura on ekumeeninen, se pyrkii raamatunkäännöstyössään korostamaan niitä piirteitä, jotka eri tunnustuskuntia yhdistävät.
– Raamattu on alun alkaen syntynyt kristillisen kirkon sisällä kirkkoa varten. Toisaalta pipliaseurojen oleellinen näky on, että Raamattu olisi kaikkien ulottuvilla. Silloin jokainen voi löytää oman tapansa elää Raamatun kanssa.
Palaamme Anhuin maakunnan pääkaupunkiin Hefeihin, jossa punapaitainen rouva on kiinnostunut Raamatusta. Yksi kiinankielinen Raamattu maksaa noin euron eli runsaat seitsemän ja puoli juania. Summalla saa 20 kananmunaa.
Teksti Juhani Huttunen
Kuva Dag Smemo/Yhtyneet Raamattuseurat
Jaa tämä artikkeli: