null Raamatun kummallisuuksia

Raamatun kummallisuuksia

Raamattua lukiessa huomioni kiinnittyy aina kahteen sanaan: Jumala ja Perkele. Kumpikin on suomalaista vanhaa perua, mutta minua jää vaivaamaan ajatus, että onkohan Agricolan mukaan suomennetussa Raamatussa kaikki aivan kohdallaan. Sana jumala esiintyy norjalaisessa saagassa muodossa jomali. Perkele on taas vanha balttialaista alkuperää oleva ukkosen jumala, liettuaksi perkunas.

Useasti myös tulen myös siihen johtopäätökseen, että Jeesus on yhtä kuin Ilmarinen, joka Agricolan mukaa oli sään jumala ja esiintyi muinaisessa runoudessa taivaan kannen takojana. Varsinkin Johanneksen evankeliumin alku tuo sen mieleen.

Lisäksi on huomattava, että keskeiset kristilliset sanat pappi, risti, Raamattu ja pakana ovat tulleet suomen kieleen muinaisvenäjästä. Siispä kysynkin, kun Agricola tiettävästi oli aika saksalaisvaikutteinen ihminen, että yrittikö hän karsia raamatunkäännöksensä avulla myös ortodoksisen kirkon Suomesta pois etsimällä kaikkiin keskeisiin kristillisiin sanoihin version Kalevalasta ja muinaissuomesta.

Onko esimerkiksi Elisan pinnalle pulpahtava kirves vain Agricolan raamatullinen versio Väinämöis-tarinoista ja profeetan haastaminen tulentekoon puolestaan peräisin karjalaisesta loitsusta? Viikinkiajoilta peräisin olevissa tarinoissa tietäjä oli yleensä kansanjohtaja ja sotasankari, kuten kai voidaan sanoa Daavidista, Mooseksesta ja Abrahamista.

Siispä kysynkin, aikoiko Agricola tosiaan jo tuolloin viedä Suomen Länsi-Euroopan valtapiiriin ja pani siksi Raamattuun omia lainauksiaan Kalevalasta, jotta idän ja ortodoksikirkon vaikutus lakkaisi Suomessa.

Osmo Helkavaara

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.