Unna Lehtipuun mukaan taloudenpidossa eivät riitä pelkät numerotaidot, vaan pitää olla ymmärrystä rahaan liittyvistä arvoista, tunteista ja uskomuksista. Kuva: Sirpa Päivinen
Raha ei ole vain muovia, paperia ja metallia – se on myös tunteita
Unna Lehtipuun mielestä tekisi hyvää, jos rahasta ja siihen liittyvistä merkityksistä puhuttaisiin enemmän. Siksi hän kirjoitti aiheesta kirjan.
Raha pyörii jatkuvasti uutisissa ja taloussivuilla, mutta ani harvoin, jos koskaan, puhutaan siitä, miten vahvoja tunteita ja arvotuksia rahaan liittyy. Ehkä juuri tunteiden vuoksi raha on niin arka puheenaihe. Ja ehkä tunteiden vuoksi raha saa aikaan kitkeriä riitoja niin kotien kuin kabinettienkin pöydissä.
Asia alkoi kiinnostaa Unna Lehtipuuta. Ensin syntyi blogi ja nyt myös kirja Timanttipesula – Sijoita elämäsi fiksusti. (Talentum 2016)
”Kirja on kuin blogin ympärille syntynyt työ- ja arvokirja. Toivon, että se voisi olla kätilö, joka saisi ihmiset keskustelemaan ja pohtimaan suhdettaan rahaan ja aikaan.”
Hiljakkoin viestintätoimisto Framilla Finlandin toimitusjohtajana aloittanut Lehtipuu sai kimmokkeen timanttipesulan pitämiseen edellisessä työpaikassaan World Visionissa.
”Työskennellessäni World Visionissa varainhankinnan parissa näin sekä suunnatonta köyhyyttä että suunnatonta rikkautta. Se pani ajattelemaan sitä, miten elämässään kannattaa rahansa, aikansa ja talenttinsa sijoittaa”, kertoo Lehtipuu.
Shoppailu hoitaa tunnetarvetta
Laukaiseeko palkkapäivä välittömästi tarpeen lähteä shoppailemaan vai kiellätkö itseltäsi pienetkin ilot, vaikka niihin olisi varaa? Sekä hillitön shoppailu että äärimmäisyyksiin viety säästäväisyys liittyy rahaan liittyviin muistoihin, joita Lehtipuu kutsuu ydinmuistoiksi.
”Se, mitä lapsuudessasi opit rahasta ja rahankäytöstä, vaikuttaa päätöksiisi myös aikuisiällä. Siksi on hyvä tulla tietoiseksi, mitä tunnetarvetta vaikkapa yletön shoppailu hoitaa. Silloin on helpompi miettiä, mikä muu täyttäisi tarpeen paremmin eikä horjuttaisi taloutta. ”
Lehtipuu kertoo, että kirjan kirjoittamisen myötä hän on pohtinut myös omassa elämässään samoja asioita kuin kirjassaan käsittelee.
”Vaikken mikään himoshoppailija ole koskaan ollutkaan, olen muuttanut omia kulutustottumuksiani ja yritän pysähtyä miettimään, mikä riittää ja mitä tarvitsen. Tässä asiassa olen harjoitteluvaiheessa. Ja kyllä meilläkin käydään kuittisulkeisia, kun pitää miettiä säästökohteita”, kertoo Lehtipuu.
Taloudenpidossa tarvitaan numerotaitoa ja ymmärrystä arvoista
Lehtipuu huomauttaa, että vaikka numeropuolen osaaminen omassa taloudenpidossa onkin tärkeää, sen rinnalle on hyvä tuoda ymmärrystä rahaan liittyvistä arvoista, uskomuksista ja tunteista.
Monen kasvatusta on ryyditetty sananlaskuilla. Ja sananlaskuja rahasta riittää – jo se kertoo, että vaikka asiasta ei puhuttaisi, se kyllä pyörii mielessä. Rahalla saa ja hevosella pääsee. Kauppa se on joka kannattaa. Ei raha puussa kasva. Ahneella on paskainen loppu. Suu säkkiä myöten… Vaikka nasevia ovatkin, eivät kaikki sananlaskut välttämättä enää pidä täysin kutiaan.
”Lapsuudessa omaksutut suuntaviitat voivat myös johtaa harhaan, maastohan on muuttunut moneen kertaan. Sen vuoksi on tarpeen tarkistaa omaa tapaansa käyttää rahaa”, huomauttaa Unna Lehtipuu.
Kaikkea ei tarvitse omistaa
Rahan käyttäjän maasto on toden totta muuttunut. Jos aiemmin tavarasta oli pula, kokee moni nykyään olevansa ennemminkin pulassa runsauden kanssa. Jos näin ei olisi, tuskin tarvitsisimme ammattijärjestäjiä.
Toisaalta myös omistamiseen liittyvä ajattelu on muuttumassa, eikä nuorempi sukupolvi tunne enää tarvetta säilyttää tavaroita vastaisen varalle.
”Parikymppiset eivät enää välttämättä ajattele, että pitäisi omistaa talot ja tavarat läpi koko iän: voi vuokrata tai omistaa väliaikaisesti ja sitten luopua. Kulttuuriimme on ihan viime vuosina tullut myös paljon uudenlaista osallistamista, esimerkiksi joukkorahoituksen, Airbnb:n ja Ravintolapäivän kaltaiset tapahtumat. Sekin kertoo ajattelutapojen muuttumisesta”, pohtii Lehtipuu.
Aika on kriittinen pääoma
Hamsterivaiheesta pois pyristelevä neli- tai viisikymppinen on puolestaan siinä vaiheessa elämää, jossa miettii jo sitä, mitä rahalla ei saa: aikaa. Se ei lisäänny minkään setelinipun voimin.
Unna Lehtipuukin oli ensin ajatellut kirjoittavansa kirjansa pelkästään rahasta, mutta huomasi pian, miten tiukasti aika ja raha ovat kytköksissä toisiinsa.
”Aika on kriittinen pääoma, koska sen määrä ei lisäänny. Välillä kannattaa tehdä excel-harjoituksia ja miettiä, minkä arvon antaa ajalleen. Minulla on ystäviä, jotka ovat muuttaneet pienempään asuntoon lähemmäs keskustaa, jotta ruuhkissa käytetyn ajan voisi käyttää perheen kanssa olemiseen.”
Kairos-hetki avaa oven mahdollisuuksiin
Lehtipuu huomauttaa kirjassaan, että jos päätöksiä tehdessään laskee hinnan myös ajalleen, ottaa todennäköisesti paremmin huomioon sen vaikutukset onnellisuuteen ja sosiaalisiin suhteisiin.
Kaiken sen, minkä kylkeen ei voi liimata hintalappua, ihminen hinnoittelee omien arvojensa perusteella. Siihenkin tarvitaan ajatustyötä, sillä on hyvä osata olla valppaana: jotkut mahdollisuudet eivät toistu.
”Vanhoilla kreikkalaisilla oli kaksi ajan käsitettä, kronos ja kairos. Kronos tarkoittaa ajan juoksua, kairos on hetki, jolloin kannattaa tarttua toimeen ja toteuttaa omat arvonsa. Kairos-hetki on hyvä pitää mielessä, kun tarkastelee kalenteriaan.”
Tartu hetkeen -hokema sisältää kuluneisuudessaankin ajattelun arvoisen ytimen. Muistamisen arvoisia hetkiä kannattaa vaalia ja miettiä, miten voi itse vaikuttaa siihen, että hyviä hetkiä on muisteltavaksi.
Talentti ei ole pelkkä cv tai titteli. Mieti, mitkä ovat resurssisi, minkälaisia taipumuksia ja kykyjä sinulla on, mitä osaamisen aluetta olet kehittänyt. Myös verkostot ovat pääoman laji.”
Tunne oma talenttisi
Kairos-hetkeä on syytä pitää silmällä myös silloin, kun on tunne, että ei koe työtään merkitykselliseksi tai se ei kohtaa omia arvoja. Sellaisessa tilanteessa on myös hyvä keskittyä talenttiinsa, joka on kolmas Unna Lehtipuun kirjassaan käsittelemä pääoman laji.
Lehtipuu patistaa kunkin ajattelemaan osaamistaan totunnaista laajemmin.
”Talentti ei ole pelkkä cv tai titteli. Mieti, mitkä ovat resurssisi, minkälaisia taipumuksia ja kykyjä sinulla on, mitä osaamisen aluetta olet kehittänyt. Myös verkostot ovat pääoman laji.”
Kun on perannut talenttinsa riittävän tarkkaan, käyttänyt siihen aikaa ja ehkä rahaakin, ollaan jo pitkällä kohti tavoitetta: merkityksellistä tekemistä.
Merkityksellinen tekeminen on tavoittelemisen arvoista, sillä Lehtipuun mukaan juuri se antaa talentille maksimaalisen tuoton. Ja maksimaaliseen tuottoon liittyy usein se, että tekeminen yhdistää oman innostuksen ja osaamisen ja hyödyttää ja palvelee muita ihmisiä.
Ajankäyttö uusiksi
Lehtipuun oma työpaikan vaihdos osui melkein samaan saumaan kirjan ilmestymisen kanssa. Kaksi projektia päätöksessä, uutta edessä.
Kirjaa kirjoittaessaan Lehtipuu on punninnut myös omia valintojaan rahan, ajan ja talentin käyttämisessä.
”Koen, että on vielä asioita elämäni to-do-listalla, ja jotka yrittäjäksi siirtyminen helpommin mahdollistaa. Haluan myös miettiä ajankäyttöni uusiksi. Se on tärkeä asia itseni ja perheeni kannalta.”
Kokeile näitä: viisi sijoitusvinkkiä
1) Maksa ensin, kuluta vasta sen jälkeen.
2) Tottumus tappaa nautinnon. Tauota ja rytmitä nautintoja, niin niiden psykologinen teho säilyy pidempään. Siitä, mitä hyvää elämässä on, kannattaa käyttää nautiskellen.
3) Pidä kuittisulkeisia, niin tiedät, mihin rahasi kuluvat ja osaat arvioida, mistä voi luopua, jos on tarve säästää esimerkiksi perheen yhteistä lomamatkaa varten.
4) Kannattaa sijoittaa tarvehierarkian ylemmille tasoille: asioihin, jotka tuovat merkityksellisyyttä elämään ja lähentävät muihin ihmisiin.
5) Antaminen on varmin tapa rikastua. Antaminen palkitsee aivoja ja tuon vaurauden tunteen. Muista, että antaa voi muutakin kuin rahaa, esimerkiksi aikaa ja myötäintoa.
Vaurastumisen paras ja nopein tapa: antaminen
Kukapa ei haluaisi vaurastua? Ja jos se vielä tapahtuu nopeasti, sen parempi.
Oletko valmis päivän parhaaseen sijoitusvinkkiin? Hyvä. Mieti, mitä annettavaa sinulla on muille. Listaa asiat vaikka paperille tai naputtele tietokoneelle.
Liikenisikö sinulta euroja auttamiseen tai olisiko sinulla aikaa ja taitoja vaikkapa vapaaehtoistyöhön? Ehtisitkö viedä kummilapsesi teatteriin tai auttaa kaveriasi muutossa? Haluaisitko täysin rinnoin tukea ystävääsi tai iloita työkaverisi onnistumisesta?
Nämä olivat vain satunnaisia esimerkkejä, mutta jos vastaat yhteenkin kysymykseen kyllä, olet jo päässyt alkuun vaurastumisen tiellä. Antaminen on nopein tapa rikastua, sillä se palkitsee aivojasi välittömästi ja tekee sinusta onnellisemman. Aivokokeet näet todistavat, että antaminen aktivoi merkityksen ja palkkion tunnetta. Eli: kun annat muille, onnellistat itseäsi ja tunnet itsesi vauraaksi. Se ei ole huono diili.
Hyviä auttamisen kohteita löytyy sekä läheltä että kaukaa, mutta miten löytää juuri se sopiva kohde, Unna Lehtipuu?
”Kannattaa miettiä asiaa oman persoonansa mukaan ja valita kohde tai tapa, joka sopii itselle ja tuntuu hyvältä. Meillä on varaa antaa, sillä antaminen ei koske ainoastaan rahaa. Antaa voi osaamistaan tai vaikka myötäintoa - sehän on antamista parhaimmillaan.”
Tämähän kulkee ihan rinta rinnan Raamatun tekstien kanssa: anna sen mukaan, mitä olet päättänyt, ei vastahakoisesti tai pakosta, sillä Jumala rakastaa iloista antajaa.
”Nythän meillekin on tullut mesenointi, joka antaa mukanaolijoille tunteen siitä, että on mukana jossain hankkeessa esimerkiksi joukkorahoittajana ja samalla osana jotain tarinaa. Myös se tuo mielihyvän tunteen.”
Lehtipuun mukaan kannattaa myös valita kohde, josta saa palautetta eli tietoa siitä, mitä hyötyä apu kohteessa tuo.
Unna Lehtipuu kertoo vähän aikaa sitten vierailleensa World Visionin matkalla Keniassa eräässä slummissa, jossa rikkaimmat hänen tuntemansa ansaitsevat kuussa 300 dollaria eli vajaat 300 euroa.
”Siellä on tajuttu vähästään antaminen. Eräs tuttuni siellä on sitä mieltä, että jos hänellä on kaksi t-paitaa, hän haluaa antaa toisen sitä tarvitsevalle, koska siistit vaatteet kohentavat identiteettiä.”
Avustuskohteista käydään kiivastakin sananvaihtoa tasaiseen tahtiin. Mikä on toisen mielestä hyvä, ei kelpaa toiselle. Teki niin tai näin, aina tekee jonkun mielestä väärin.
”Jos auttaa rahalla ja haluaa maksimoida saatavan hyödyn, kannattaa tietenkin auttaa siellä, missä euro on vahva. Tästä kulmasta katsoen kehitysmäärärahojen leikkaukset eivät ole loppuun asti harkittuja. On tehokkaampaa auttaa jo lähtömaissa avuntarvitsijoita.”
Niin kuin rahasta myös antamisesta Unna Lehtipuu soisi keskusteltavan enemmän.
”Antaminen olisi ehkä herkemmässä, jos ihmiset tajuaisivat, miten järkevä investointi se on: tutkimuksen mukaan vapaaehtoistyötä tekevät jopa elävät pidempään.”
Jaa tämä artikkeli: