Raimo Haavikko virkistäytyy Yrjönkadun uimahallissa kolmesti viikossa. Kuva: Jani Laukkanen
Raimo Haavikko on uinut Yrjönkadulla 1930-luvulta alkaen
"Jos lihaskunto pääsee rappeutumaan, sen mukana romahtaa kaikki", kertoo 83 vuotta uintia harrastanut entinen Suomen-mestari.
Paljon vuosia on vierähtänyt Raimo Haavikon ensimmäisestä käynnistä Yrjönkadun uimahallissa. Syyskuussa 1932 isä vei viisivuotiaan pojan uimakouluun. Siitä lähtien uimahalli on ollut hänelle toinen koti.
Uimaopettajana toimi Altte Harma, josta tuli myöhemmin Haavikon hyvä ystävä ja uintikilpakumppani. Hallin arkkitehtuuri ja harmonia tekivät heti ensimmäisellä kerralla pieneen poikaan suuren vaikutuksen. Hän kävi säännöllisesti Yrjönkadun hallissa ja polski kesät järvessä Kirkkonummella.
Kilpauimari treenasi kylmässä hallissa
Uintiura eteni nuoruudessa maaottelutason kilpauimariksi. Vuosina 1942–44 Raimo Haavikko voitti seitsemän nuorten Suomen-mestaruutta ja kaksi hopeasijaa.
Harjoittelun olosuhteet olivat tuolloin kovin toisenlaiset.
– Elintarvikkeita säännösteltiin ja kaikesta oli pulaa. Uimahallin veden lämpötila oli alhainen ja puulämmitteisessä hallissa kylmä. Ihmetellä täytyy, että niissä olosuhteissa uitiin kohtuullisen kelpo tuloksia!
Raimo Haavikko kilpaili menestyksellisesti myös ratsastuksessa ja 5-ottelun maajoukkueen johtajana. Hän oli rintamalla jatkosodassa 1944–45 ja toimi jo talvisodassa ilmavalvonnassa. Sodan jälkeen Haavikko valmistui merkonomiksi, sitten ylioppilaaksi ja ekonomiksi, perusti oman isännöitsijätoimiston ja toimi useiden kiinteistöjen toimitusjohtajana.
Uintihetket Yrjönkadun hallissa ovat aina olleet hänen oma yksityinen meditaatiohetkensä.
Vuonna 1997 halli suljettiin pariksi vuodeksi peruskorjauksen takia. Haavikko ikävöi tuttua halliaan, ja uinti jäi tällöin vähemmälle. Hallin avauduttua tuntui kuin olisi kotiin palannut.
Uimahalli näyttää edelleen paljolti samalta kuin 30-luvulla. Kylpylämäisessä rauhassa ei uskoisi olevansa keskellä pääkaupunkia.
Kesällä on mukava pulahtaa järveen
89-vuotias Haavikko aloittaa jokaisen päivän voimistelulla. Henkistä vireyttään hän ylläpitää lukemalla paljon ja kirjoittamalla vähintään kolme tuntia päivittäin. Sen jälkeen hän suuntaa tiistai-, torstai- ja sunnuntaiaamuisin Yrjönkadulle kuntosalille ja uimaan.
– Jos lihaskunto pääsee rappeutumaan, sen mukana romahtaa kaikki. Sali ja uinti täydentävät toisiaan.
– Pystyisin uimaan pidempään ja enemmän, mutta tällä iällä sitä virhettä ei pidä tehdä. Treeni täytyy suhteuttaa voimavaroihin.
Haavikolle riittävät tavallinen sähkösauna ja hallin peruspalvelut. Kakkoskerroksessa löytyvät myös puulämmitteinen sauna ja uniikit pukeutumis- ja vilvoittelutilat, jotka on eristetty verhoilla ja varustettu lepovuotein. Pöydistä voi katsella altaalle ja nauttia virvokkeita. Yrjönkadun hallissa uidaan edelleen miesten ja naisten erillisillä vuoroilla, useimmiten alasti.
Kesäisin maalla Haavikko pulahtaa edelleen mielellään järveen ja käy myös Uimastadionilla.
– Kestän sen metelin, kun panen silmät ja korvat kiinni.
Uinnin jälkeen parannetaan maailmaa
Kuntoiluun yhdistyy tärkeä sosiaalinen elementti: ystävien tapaaminen sekä jatkot läheisessä kahvilassa.
– Olemme tunteneet toisemme 40-luvulta saakka. Parannamme maailmaa kahvikupin ääressä.
Nykyisin miehiä puhuttaa sotilaspoliittinen tilanne.
– Elämme erittäin vakavassa tilanteessa. Suomen onneksi meillä on hyvä ulkopoliittinen johto sekä poikkeuksellisen taitava presidentti.
P.S.
Minua ilahduttaa Yrjönkadun uimahallin upea miljöö.
Nautin hyvistä keskusteluista ystävien kanssa.
Jaa tämä artikkeli: