Tarina elää. Dickensin Oliver Twist teki vaikutuksen ohjaaja Christian Lindroosiin jo 12-vuotiaana.
Raju ja kaunis Oliver Twist
Kun mainitaan Oliver Twist ja teatteri, tulee monelle ensimmäiseksi mieleen riemukas laulu- ja tanssimeininki, Oliver!-musikaali.
”Siis se on maailman ällöttävin musikaali!” puuskahtaa Christian Lindroos. Hänen ohjaamansa näytelmäversio klassikkotarinasta on ollut Unga Teaternin lavalla ruotsinkielisenä versiona syksystä asti ja nyt pyörivät suomenkieliset näytökset. Ohjaajan reaktiosta päätellen kyse ei ole silotellusta musikaalihupsuttelusta, vaikka teatteria lapsille tehdäänkin.
”Se Oliver! on sellainen imelä Hollywood -versio. Että laitetaan tip top -meikkien päälle vähän likaa toiseen poskeen ja se on siinä”, moittii Lindroos. Kritiikki johtuu hänen pitkästä suhteestaan kirjailija Charles Dickensiin.
”Olin 12-vuotias kun luin Oliver Twistin ensimmäistä kertaa. Ja se kolahti, oikein olan takaa.”
Kertomus muhi Lindroosin takaraivossa muutaman vuosikymmenen ennen kuin hän 12 vuotta sitten aloitti Unga Teaternin taiteellisena johtajana.
”Silloin päätin, että jossain vaiheessa toteutamme Oliver Twistin.”
Mutta palataan takaisin itse tarinaan, Oliver Twistiin ja Charles Dickensiin. Lindroosin syytös Oliver! -musikaalin kepeydestä on nimittäin aiheellinen: Dickensin tarkoitus ei ollut romantisoida orpopojan vastoinkäymisiä, vaan nostaa esille 1800-luvun Englannin yhteiskunnallisia epäkohtia. Oliverin tie lastenkodista köyhäintalon raatajaksi ja rikollisjengin taskuvarkaaksi oli se tavallinen tarina kymmenien tuhansien lasten kohdalla.
”Ihailen sitä yhteiskuntakritiikkiä. Kun lapsena ensimmäisen kerran luin tämän tarinan, loin vahvan tunnesiteen Oliveriin. Oivalsin silloin, että hitsi, minähän olen tässä maailmassa ihan aikuisten armoilla”, Lindroos muistelee.
”Oliver Twist on raju tarina ja olen halunnut säilyttää sen sellaisena, pitää sen Dickensin sielun. Se on raju, mutta kaunis.”
Oliver Twistissä vetoaa myös sen onnellinen loppu. Lindroosin edellinen ohjaus Unga Teaternille päättyi kurjemmin, kun pieni tulitikkutyttö lopulta paleltui kuoliaaksi.
”Mutta lapset pitivät Pienen tulitikkutytön loppua onnellisena, kun tyttö pääsi mummin luokse taivaaseen”, Lindroos muistelee. Päästään takaisin Dickensinkin teemoihin: lapsen kaipuusta aikuisten luokse.
”Meillä aikuisilla on ne vallan avaimet. Niin suuri vaikutus lasten elämään.”
Ainakin Dickensillä oli vaikutusta. Hänen satiirinsa sai aikaan muutoksia kohti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Ja Oliver Twist resonoi nykypäivän syrjäytymiskeskusteluun.
”Tulkinta riippuu katsojasta. Minä tahdon kertoa vain tämän hienon tarinan.”
www.ungateatern.fi
Jaa tämä artikkeli: