Rakas ja rasittava suku
Kuten Juha Itkosen, Taina Latvalan ja Pirjo Hassisen romaa-nit osoittavat, sukulaissuhteet ovat usein monimutkaisia.
Teksti Marjo Kytöharju
KIRJA Juha Itkosen romaani Hetken hohtava valo sisältää kolmen sukupolven tarinan, josta eri-ikäiset voivat ammentaa samastumisen kohteita. Kirjassa ovat vuorotellen äänessä 1950-luvun lopulla naimisiin menneet Esko ja Liisa ja heidän vanhin poikansa Esa.
Esko on menestynyt ja mahtipontinen kodinkonekauppias taloineen ja mökkeineen. Sairaanhoitajana työskentelevä Liisa omistautuu perheelle, Eskolle ja kolmelle pojalleen, mutta keski-iän kriisin iskiessä hän pettää miestään ja ottaa tästä lopulta eron. Yliopistossa opiskeleva Esa perustaa nuorena perheen ja vähän myöhemmin paikallislehden. Kun Esa menettää molemmat, hänen elämänsä ajautuu umpikujaan.
Itkonen kuvaa uskottavasti ihmisissä tapahtuvia muutoksia. Miten kodinkoneliikkeen myyjänä toimivasta Eskosta tulee alan yrittäjä, miten hän vaurastuu ja muuttuu kovemmaksi pyöriessään piireissä pikkukaupungin silmäätekevien kanssa. Miten Liisa kyllästyy myötäilevän perheenäidin rooliinsa ja itsenäistyessään löytää uusia yllättäviä puolia itsestään. Liisa myös auttaa Esaa uuden elämän alkuun ja tutustumaan uudestaan tyttäreensä.
Ikääntyessään Esko pehmenee ja mammona alkaa menettää hänelle merkitystään. Miehen lapsenomainen Amerikka- ja avaruuslentoinnostus silti pysyy: se onkin ollut alusta lähtien hänen inhimillisempiä piirteitään. Esa puolestaan pystyy iän myötä analysoimaan omia ja muiden tekemiä virheitä, ymmärtämään vanhempiaan ja uutta sukupolvea edustavan tyttärensä valintoja.
Hetken hohtavassa valossa risteillään aikakaudelta toiselle. Laveaa kuvausta olisi voinut hieman supistaa. Kolmen sukupolven kertomus on silti samalla kiehtovaa ajankuvaa erilaisine muoti-ilmiöineen sekä nousu- ja lamakausineen. Esimerkiksi Eskon kodinkoneliikkeessä vaihtuvat myyntitavarat kertovat omaa tarinaansa viime vuosikymmenien teknisestä kehityksestä.
KIRJA Taina Latvalan Välimatka kertoo perheen synkästä salaisuudesta. Romaanin äiti ja tytär asuvat lähellä toisiaan Synkkylän kylässä Etelä-Pohjanmaalla. Molemmat naiset kokevat itsensä yksinäisiksi ja kaipaavat yhä kipeästi perheen isää, joka on kadonnut mystisesti vuosia sitten.
Painostuksen alla äiti suostuu lähtemään tyttärensä kanssa Teneriffalle viettämään 60-vuotissyntymäpäiviään. Matkalla tytär järkyttyy, kun hän hänelle selviää, että isä jätti aikoinaan perheensä toisen naisen, äidin sisaren tähden. Lasta odottava sisar ehti tehdä itsemurhan ennen isän katoamista.
Latvalan kirjassa on mainio rakenne. Tytär kertoo asioista yleiskielellä omasta näkökulmastaan ja äiti leveällä eteläpohjalaismurteella omastaan. Tällä tavoin äidin ja tyttären läheisestä mutta kimurantista suhteesta tulee elävä ja kiinnostava. Jotkut äidin murreilmaisut tuovat suhteeseen myös humoristista sävyä.
Kirjan salamyhkäiseen ilmapiiriin sekoittuvat lakeuksien latautunut ja räiskyvä meininki sekä Espanjan lämmin ilmasto romanttisine virityksineen. Äiti ja tytär nimittäin ovat Teneriffalla välillä kadoksissa toisiltaan ja kokevat omat seikkailunsa. Kun loma on ohi, ovat eri sukupolvia edustavat naiset kokeneet yhdessä ja erikseen jotain merkittävää ja saaneet toisiinsa uuden yhteyden.
KIRJA Perheenjäsenten suhteet ovat vahvasti esillä myös Pirjo Hassisen Populassa , vaikka kirjan nimi viittaakin oikeistopopulistiseen Popula-puolueeseen.
Romaanissa keski-ikäinen Pirjo on onneton, koska välit ainoaan tyttäreen ovat viilentyneet. Pirjo purkaa tunteitaan maalaamiseen, johon hänen uskovainen äitinsä suhtautui hänen nuoruudessaan nuivasti. Kun taide-eliittikin lyttää hänen naiivit kukkataulunsa, Pirjo hermostuu ja sotkee tunnetun taideteoksen.
Pirjon seinän takana puolestaan asustaa Perttu, lempinimeltään P.A.H.A., joka työskentelee ravintolan portsarina ja käy säännöllisesti katsomassa dementoitunutta äitiään hoitokodissa. Kun nuorimies joutuu kaltoin kohdelluksi, hän löytää pelastuksen Populasta, jonka hän kokee ajavan juuri hänen asioitaan.
Romaaniin kehittyy vähitellen melkoinen tapahtumien mylläkkä. Aiempien tapahtumien jälkeen jo ennestään tutuille naapuruksille Pirjolle ja Pertulle syntyy omalaatuinen seksisuhde. Perttu saa myös karvaasti huomata, etteivät paljon luvannut Popula ja sen johtaja olekaan aivan sitä, mitä hän luuli niiden olevan. Pirjon itseään etsivä Rita-tytär taas ajautuu pahoihin vaikeuksiin perhekuviossaan, johon kuuluu miehen Afrikasta adoptoitu tytär.
Populan henkilöt ovat tavallisia ihmisiä, jotka joutuvat kokemaan kovia. Hassinen osoittaa, että tuolloin ihminen voi tehdä äärimmäisiä ratkaisuja ja turvautua esimerkiksi poliittiseen ääriliikkeeseen. Kirja olisi lohdutonta luettavaa, ellei kaoottisen tilanteen jälkeen ilmaantuisi toivoa paremmasta.
Juha Itkonen: Hetken hohtava valo. Otava 2012. 511s., 33,10 e.Taina Latvala: Välimatka.
WSOY 2012. 252 s., 26 e.
Pirjo Hassinen: Popula.
Otava 2012. 318 s., 33,30 e.
Jaa tämä artikkeli: