Rakennetaan yhdessä eikä naljailla
Tarja Ruohonen tarttuu ajankohtaiseen asiaan tarttuessaan presidentti Sauli Niinistön ilmaisuun oleskeluyhteiskunta (K&k 13.2.) Ilmaisematta kuitenkin jää, mikä juuri nuorissa risoo, joutilaisuus vai työnteko. Ruohonen kokee omien sanojensa mukaan ensimmäisen surulliseksi ja toisen etovaksi.
Nuori ikä on yksilölle suuri haaste. Siinä kohdataan yhtäältä oma muuttuva ruumis, elämäntilanne ja edessäpäin siintävä uranvalinta. Toisaalta vastassa ovat myös yhteiskunnan muuttuneet odotukset ja paineet. Tässä ristipaineessa ei suuresti ihmetytä, että tukea haetaan kavereista.
Tasavallan presidentin keskustelunavaus tuskin peräänkuuluttaa vanhempien ihmisten paheksuntaa ja halveksuntaa. Parasta olisi löytää rakentava lähestymistapa, eikä vain tyytyä naljailemaan. Hyvänä esimerkkinä rakentavasta toiminnasta ovat esimerkiksi kuntien, seurakuntien ja erilaisten järjestöjen nuorisotyö, joka tarjoaa nuorille vaihtoehdon kaduilla pyörimiseen. Jokainen meistä voi olla auttamassa edellä mainittujen ansiokasta nuorisotyötä.
Mitä tulee pihalla vilkkuviin ”peffoihin”, ilmaisu työmiehenviiva oli keksitty jo lapsuusaikani 90-luvun alkuun mennessä. Ilmaisu luultavasti on muotoutunut jo kauan sitten, mahdollisesti viittaamaan jo Ruohosen oman nuoruusajan työmiesten vilkkuviin peffoihin. Tai miksi niitä silloin sanottiinkaan.
Ilari Huhtasalo
Jaa tämä artikkeli: