— Olen ponnistanut Länsi-Vantaalta, Louhelasta, kertoo Jukka Hako.
Rakkaudesta kotiseutuun
Kotiseutu on eri asia kuin synnyinseutu, vaikka ne mielletään usein samaksi, toteaa Vantaa-Seuran puheenjohtaja Jukka Hako.
— Minun kotiseutuni on Vantaa, koko Vantaa, vaikka olen syntynyt Helsingissä.
Hänen tapauksessaan vantaalaistumista on helpottanut se, että hän muutti paikkakunnalle 11-vuotiaana.
— Olen ponnistanut Louhelasta. Kasvoin ihmiseksi Länsi-Vantaalla, ja se on yhä lähikotiseutuni. Joku toinen vantaalainen voi kokea turvalliseksi ja tutuksi lähiympäristökseen ja kotiseudukseen taloyhtiön, Korson tai vaikka koko pääkaupunkiseudun.
Helsingissä opiskellessaankin Jukka Hako asui Vantaalla. Muuttoja on ollut harvakseltaan: opiskeluaikana yksi ja oman perheen kanssa kaksi.
Yhdessä tekemistä ja huolenpitoa
Kotiseudun asiat kiinnostivat Jukka Hakoa jo kouluaikoina. Ylioppilaaksi päästyään hän haki ja pääsi toimitusharjoittelijaksi Etelä-Vantaa-lehteen. Se tarkoitti sitä, että hän luki jo alle kaksikymppisenä työkseen kaupungin papereita.
— Kunta ja myös seurakunta ovat sitä, miten ihmiset verkostoituvat toistensa kanssa, mitä he tekevät yhdessä ja kuinka he turvaavat heikompien aseman. Ei kunta ole mikään työssäkäyntialue.
Työn ohessa Jukka Hako aloitti Suomen historian opinnot, ja vuonna 1980 Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistyksessä keksittiin, että tuolloin 24-vuotias Hako olisi juuri sopiva nuori mies yhdistyksen uudeksi vetäjäksi.
Sittemmin yhdistyksen nimi virtaviivaistettiin Vantaa-Seuraksi. Nimen haluttiin viittaavan selvästi paikkakunnan kyisyyteen ja tulevaisuuteen. Tosin menneisyyttäkään ei ole unohdettu.
— Vaikka Vantaa täyttää 40 vuotta vasta ensi vuonna, se, tai sen edeltäjä Helsingin maalaiskunta, on vanha historiallinen emäpitäjä. Ei Vantaa ole mikään Helsingin takapiha.
— Vantaata symboloi hyvin pääkaupunkiseudun vanhin rakennus, yli 550-vuotias Pyhän Laurin kirkko, mutta on täällä tietenkin asuttu jo ennen kirkon rakentamista.
Asuin- ja työpaikka
Niinä aikoina, kun vesitiet olivat tärkein kulkuväylä, ihmisiä asettui asumaan Vantaanjoen varteen, suojaan merellä liikkuneilta viikingeiltä.
— Viimeisten kahden sadan vuoden aikana Vantaan historiallisena tehtävänä on ollut kasvaa ja ottaa vastaan uusia asukkaita. Vantaan väestömäärä on kasvanut koko ajan.
Vantaa ei ole kuitenkaan selvinnyt ilman takapakkia: vuoden 1946 alussa kunnan keskus Malmi ja kaksi kolmasosaa asukkaista liitettiin Helsinkiin. Omaan kuntaan jäi 12 000 asukasta. Kun myöhemmin myös Vuosaari liitettiin Helsinkiin, oli alueliitoksilla turvattu tilat Helsingin kasvulle.
— Jälkikäteen voi nähdä, että Vantaa-Seuran syntyaika, 1960-luvun alku, on kulminaatiokohta Vantaan historiassa. Sotien jälkeinen siirtoväen asuttaminen oli takanapäin, ja vuosikymmenen aikana käynnisteltiin aluerakennushankkeita, ensimmäiseksi Kaivokselassa.
Kun asuntoja ja töitäkin löytyi, ei kaikkien niitä tarvinneiden suomalaisten tarvinnut muuttaa Ruotsiin.
— Tätä nykyä Vantaalla on 110 työpaikkaa 100 työssäkävijää kohti, Jukka Hako kertoo.
Historia löytyy maisemista
Vantaalla on rakennettu ja voidaan yhä rakentaa metsään, aivan kuten Leinelässä ja Etelä-Kivistössä tehdään. Entisiä rakennuksia ei ole tarvinnut juurikaan purkaa uusien tieltä. Niinpä Vantaan maisemista voi lukea Suomen historian vaiheet ja kerrokset.
— Täältä löytyvät vanhat pellot, kylät, kartanot ja muutamat maatilakeskukset, joita on vielä jäljellä. On eri aikoina rakennettuja oppilaitoksia, neuvoloita ja päiväkoteja. On varhaista teollisuutta ja nykyajan pikku piilaaksoa.
Vantaan tyyppisessä verkostokaupungissa ei tietenkään ole kaikkea sitä, mitä jossain vanhemmassa kaupungissa: ei ole ruutukaavaa, ei toria, ei kauppahallia eikä kolmikerroksista kivestä rakennettua lyseota.
— Vaikka Kehä III myötäilee historiallista rantatietä Turusta Viipuriin, Vantaa ei ole sama kuin Kehä III. Se, joka haluaa tutustua Vantaaseen, joutuu poikkeamaan Kehä III:lta ja näkemään vähän vaivaa, Jukka Hako sanoo.
Hänelle vaivannäkö on tarkoittanut Vantaa-Seuran puheenjohtajuuden lisäksi muun muassa vuosikirjojen ja 50-vuotisjuhlajulkaisun Rakkaudesta pitäjään toimittamista.
Vantaa-Seuran 50-vuotisjuhla la 15.10. klo 15 konserttitalo Martinuksessa. Vapaa pääsy.
Jaa tämä artikkeli: