null Rakkaudesta pesäpalloon

Kuva: Nina Kaverinen

Kuva: Nina Kaverinen

Rakkaudesta pesäpalloon

Espoonlahdessa asuva Maila Lingman-Nukala on pakannut autonsa tavaratilaan räpylöitä, mailoja ja muita pesäpallovarusteita. Espoon Pesis ry:n puheenjohtajana toimiva Lingman-Nukala kiertää ympäri kaupunkia opettamassa lajin perustaitoja eri-ikäisille.

Etenkin huhti- ja toukokuu olivat kiireisiä, kun hän piti Espoon ja Kauniaisten alakouluilla Koulupesis-tunteja sekä järjesti koulujen välisiä turnauksia.

”En saa tästä palkkaa, vaan teen kaiken rakkaudesta lajiin”, kertoo muutaman vuoden poissa työelämästä ollut Lingman-Nukala.

Pesäpallossa häntä kiehtoo lajin monipuolisuus. Onnistumisen mahdollisuuksia on useita: joku loistaa ketteränä kiinniottajana, toinen taas heittäjänä, lyöjänä tai taktikkona.

”Moni muistaa olleensa surkea lyömään mailalla palloa. Riittää kuitenkin, kun jotkut joukkueen pelaajista hallitsevat sen taidon.”

Räpylä isän kaupasta

Lingman-Nukala alkoi harjoitella pesäpalloa pikkutyttönä Keski-Pohjanmaalla, kun isän pitämään kauppaan tilattiin pesäpallovarusteita.

”Ruinasin itselleni lahjaksi punavalkovihreän räpylän. Menin jokailtaisen tiskaamisen jälkeen heittelemään palloa ystäväni kanssa, ja myös koulutunneilla pelattiin.”

Lingman-Nukala muistaa, kuinka hänen uudet tennarinsa menivät pilalle malttamattoman pelihalun vuoksi. Pelikenttä oli tehty kulottamalla. Kun lapset eivät jaksaneet odottaa kulottamisen jälkeen sadetta, kengät muuttuivat kentällä nokisiksi.

Lingman-Nukala muutti lapsuudessaan kymmeniä kertoja vanhempien työn perässä, kesken lukukaudenkin. Onneksi urheilullinen tyttö voitti yleensä uudessa koulussa ystäviä puolelleen.

Perheen tie vei pariksi vuodeksi Ruotsiinkin.

”Menin ruotsia osaamatta ruotsinkieliselle luokalle, ja se teki minusta selviytyjän. Opin kielen viidessä kuukaudessa, koska osallistuin kaikkeen rohkeasti.”

Toisen kerran Lingman-Nukala muutti ulkomaille, kun hän lähti 1970-luvulla Kanadaan silloisen miehensä kanssa. Kanada-vuosinaankin hän perusti pesäpallojoukkueita Torontoon muiden kanadansuomalaisten kanssa.

1980-luvun puolivälistä lähtien Espossa vakituisesti asunut Lingman-Nukala solmi joitakin vuosia sitten uuden avioliiton. Hän elelee nyt kaksi miehensä kanssa, sillä molempien lapset ovat lentäneet pesästä.

Urheilu tuo yhteenkuuluvuutta

Pesäpalloaktiivina Lingman-Nukala kohtaa edelleen kasvuikäisiä. Hänen mielestään myös toisten lasten elämään pitää voida puuttua, jos näillä näyttää menevän huonosti.

Joukkueurheilulla on hänen mukaansa positiivinen vaikutus lapsen tai nuoren elämään.

”Urheilu opettaa ryhmässä elämistä. Mielestäni presidentti on oikeassa, kun hän haluaa kuulla, mitä urheiluseurojen valmentajien mielestä pitäisi tehdä syrjäytymisen ehkäisemiseksi.”

Viimeaikaiset joukkosurmat ovat saaneet Lingman-Nukalan pohtimaan, olisiko hirmuteoilta jopa vältytty, jos tekijät olisivat kokeneet kuuluvansa johonkin porukkaan.

”Esimerkiksi Hyvinkään ampujalla oli kyllä kavereita, mutta kokiko hän yhteenkuuluvuutta?”

Kirkko lähemmäksi ihmistä

Lingman-Nukala on osallistunut myös paikalliseen päätöksentekoon ja istuu tälläkin hetkellä kaupungin liikuntalautakunnassa ja pelastuslaitoksen johtokunnassa. Myös kirkollisista luottamuselimistä on kokemusta: hän on ollut mukana aiemmin yhteisessä kirkkovaltuustossa yhden vaalikauden ja Espoonlahden seurakuntaneuvostossa varajäsenenä kaksi kautta.

”Sekä kaupungin että kirkon luottamuselimet ovat enemmän tai vähemmän kumileimasimia. Pitää olla todella aktiivinen ja ottaa etukäteen yhteyttä asian valmistelijoihin ja esittelijään, jotta todella pystyy vaikuttamaan.”

Lingman-Nukala toivoo, että kirkko voisi tulla lähemmäksi ihmisiä ja kaikki hyväksyttäisiin sellaisina kuin ovat. Hän on huomannut, että joillakuilla seurakunnan aktiiveista on tapana jaotella ihmisiä ”me”- ja ”he” -tyylillä. Osa taas ymmärtää, että kaikki ovat samanarvoisia kaikkivaltiaan edessä.”

”Omasta mielestäni ihmisten ei tarvitse tehdä parannusta voidakseen tulla kirkon toimintaan mukaan.”

Pesäpalloa on pelattu 90 vuotta

Pesäpallo täyttää tänä vuonna lajina 90 vuotta, sillä ensimmäiset viralliset pesäpallopelit pelattiin vuonna 1922. Kansallislajina pidetyn pelin kehitti Lauri ”Tahko” Pihkala (1888–1981). Jo ennen pesäpallosarjojen käynnistämistä oli järjestetty koeluontoisia otteluita ja hiottu sääntöjä.

Pihkala kehitteli pesäpalloa amerikkalaisen baseballin ja kotimaassa pelatun kuningaspallon pohjalta.

Espoon Pesis näki seurana päivänvalonsa vuonna 1995. Tuolloin nimenä oli Niittykummun Pesis, mistä se muutettiin Nipe Espooksi ja myöhemmin Espoon Pesikseksi.

Espoon Pesiksen naisten edustusjoukkue pelaa Suomensarjassa ja miesjoukkue maakunta- ja aluesarjaa. Seurassa on myös juniorijoukkueita sekä aikuisille suunnattuja harrastusjoukkueita, joissa ei vaadita aiempaa osaamista.

”Erikoisin näistä on Koulumäessä keskiviikkoisin kokoontuva Senioripesis ja uusimpana heinäkuun kesäpesis 6–12-vuotiaille”, kertoo Espoon Pesiksen puheenjohtaja Maila Lingman-Nukala.

www.espoonpesis.fi
www.pesis.fi

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.