Rakkaus ja laki
Kiitos Risto Saarisen rakkautta käsittelevästä haastattelusta (K&k 4.3.). Muutamia täydentäviä kommentteja.
Saarinen puhuu koko ihmiskuntaa rakastavista Gandheista. Kuitenkin Gandhi itse korosti, että hän pystyy palvelemaan vain lähimpiä naapureitaan ja on ylimielistä luulla velvollisuudekseen palvella kaikkia maailman ihmisiä. Jaloimmankin ihmisen rakkaus on rajallinen. Siksi rakkauden kultaista sääntöä toteuttamaan yhteiskunnassa tarvitaan tasa-arvoa edistäviä lakeja, vaikka Raamatusta on helppo löytää perusteita patriarkaalisille luomisjärjestyksille.
Saarinen toteaa, että lapsi oppii rakastamaan, kun häntä ensin rakastetaan. Kuitenkin vanhempana ja isovanhempana olen kokenut nimenomaan lapsen rakkauden esimerkkinä siitä, että me rakastamme, koska meitä ensin rakastetaan. Jumala on luonut lapsiin kyvyn rakastaa. Meidän tehtävämme on edistää rakkauden kehittymistä. Siihen myös lastensuojelulakimme tähtäävät, vaikka Raamatun aikana pidettiinkin lapsen kurittamista hyväksyttävänä.
Ennen kaikkea on kiitettävä Saarisen heräämistä homoliittojen puolestapuhujaksi. On tärkeä huomio, että avioliitto perustuu puolisoiden tahtoon. Rakkaus samaa sukupuolta olevaan on joidenkin ihmisten osa. Lakimme ovat pitkään estäneet heidän rakkautensa toteuttamista avioliitossa. Nyt yhteiskunnan lainsäätäjät ovat poistaneet esteen. Toivottavasti kirkonkin päättäjät ovat kohta valmiit noudattamaan rakkauden lakia Raamatun aikojen vanhentuneista ihmiskäsityksistä huolimatta.
Ulf Särs
Helsinki
Jaa tämä artikkeli: