Rauhan asialla
Uskontojen välisten ennakkoluulojen murtamisessa on vielä tehtävää.
Teksti ja kuva Heidi Rautionmaa
Uskonto- ja katsomusdialogilla edistetään rauhan ja ihmisoikeuksien toteutumista. Yksi suurimmista haasteista on edelleen ennakkoluulojen voittaminen.
– Erityisesti kristinuskon ja islamin politisoitu rajapinta tekee uskontojen välisen dialogin ajankohtaiseksi ongelmien ehkäisijäksi maailmassa, toteaa Sam Karvonen Helsingin Bahá’í-yhteisöstä.
Hän kuitenkin arvelee, että uskontodialogi ei poista kokonaan syvällä olevia asenteita.
– Lämminhenkisinkään keskustelu ei välttämättä onnistu pureutumaan itse vakaumuksista kumpuaviin tiedostamattomiin ennakkoluuloihin. Esimerkiksi abrahamilaisten uskontojen juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin perinteisiin kuuluu kohtuullisen voimakas eksklusiivisuus ja ylemmyydentunto, jossa oma ryhmä usein nähdään ”valkeutena pakanoille”. Toiset voidaan nähdä ”turmeltuneen ilmoituksen saaneina” ja ”kadonneina lampaina”, Karvonen pohtii.
Krishna-liike ISKCON Suomessa -yhdyskunnan johtajan Timo Kuivasen mielestä olennaista on, minkälaisella asenteella uskontojen ja henkisten perinteiden harjoittajat keskustelevat. Haasteelliseksi vuoropuhelun tekee myös hänen mielestään joidenkin käsitys, että he omistavat totuuden.
– Toivon dialogiin filosofista tarkastelukulmaa, joka antaisi enemmän tilaa keskustelulle. Olisi olennaista löytää yhteneväisiä tekijöitä, Kuivanen sanoo.
Sam Karvosen mukaan dialogilla on tärkeä rooli uskontojen samankaltaisen eettisen perustan tunnistamisessa. Hänelle dialogi on tuonut myös oivalluksen siitä, kuinka eri uskontojen ihmiset täydentävät toisiaan.
– Olen oppinut paljon persialaisten isovanhempieni rukoilemisen vilpittömyydestä, antaumuksellisuudesta ja hengestä. Rukouselämäni on rikastunut entisestään, kun olen saanut erinomaisia esikuvia ja virikkeitä muslimeilta, kristityiltä ja juutalaisilta, Karvonen kertoo.
Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton pääsihteerille Marjo Salmelalle eri uskontojen edustajien yhteinen tehtävä on havahduttaminen.
– Henkiset perinteet tarjoavat luonnontieteille ja taloudelle vaihtoehtoisen näkökulman tarkastella elämän tarkoitusta ja sitä, millainen on hyvinvoiva yhteisö. En tarkoita kuitenkaan, että uskontojen pitäisi pyrkiä kumoamaan luonnon- tai taloustieteiden väitteet, vaan käydä niiden kanssa avointa dialogia, Salmela sanoo.
Sam Karvonen, Timo Kuivanen ja Marjo Salmela ovat mukana suunnittelemassa tulevaa Uskontojen kylää tämänvuotisille Maailma Kylässä -festivaaleille. Viimeisimmän suunnittelukokouksen emäntänä toimi Helsingin seurakuntayhtymän kansainvälinen työ.
Helmikuun ensimmäisellä viikolla vietetään YK:n uskontojen ja vakaumusten välistä yhteisymmärryksen viikkoa.
Jaa tämä artikkeli: