Margot Käßmannia ehdotettiin vastikään Saksan uudeksi liittopresidentiksi. Hän sanoi kuitenkin ehdotukselle kiitos ei.
Margot Käßmann kärähti ratista ja luopui piispan virasta – kiertää nyt maailmalla kertomassa Lutherista
Saksan tunnetuinta naispappia voi ensi viikolla kuulla Helsingissä ja Turussa.
Pappi ja entinen piispa Margot Käßmann on matkustanut vuodesta 2012 lähtien maailmaa ristiin rastiin puhumassa Lutherista. Tänä vuonna hän on jo vieraillut Yhdysvalloissa ja Väli-Amerikassa, Meksikossa, Guatemalassa, El Salvadorissa ja Costa Ricassa.
Seuraavaksi on vuorossa Suomi, sitten taas Yhdysvallat.
Sen jälkeen hän keskittyy itäisessä Saksassa sijaitsevan Wittenbergin humuun. Viisisataa vuotta sitten Martti Luther kirjoitti siellä kuuluisat 95 teesiään, kiinnitti ne Linnankirkon oveen ja käynnisti vallankumouksen. Pikkukaupungin kujilla riittänee juhlavuonna vierailijoita tungokseen saakka.
Yksi asia on maailmanmatkaajaa usein ihmetyttänyt.
– On hämmästyttävää, miten laajalle Lutherin vaikutus on ulottunut, Käßmann sanoo kotikaupungissaan Berliinissä.
– Eihän Wittenberg ole koskaan ollut mikään maailmantapahtumien napa.
Luther lohduttaa minua sanoessaan, että jokainen ihminen on sekä vanhurskas että syntinen. Jokaisessa meissä on virheitä ja varjopuolia.
Suomalaisia Lutherin vaikutus tuskin hämmästyttää. Wittenbergkin tunnetaan hyvin, jos on pysynyt koulussa hereillä kirkkohistorian tunneilla. Suomen kirjakielen isä Mikael Agricola opiskeli siellä vuosina 1536–1539 ja imi kauaskantoisia vaikutteita.
Agricolan lahja suomalaisille oli suomenkielinen Uusi testamentti. Siihen hän sai innoitusta Lutherilta, joka oli tehnyt saman tempun saksaksi. Lutherin saksankielinen Raamattu oli aikanaan valtava mullistus. Yhtäkkiä tavallinen kansa ymmärsi, mitä papit saarnasivat ja mitä jumalanpalveluksessa tapahtui.
– Usko demokratisoitui, Käßmann sanoo.
Onko edessä uskontojen kato?
Onko uskonnon merkitys vähentynyt vai kasvanut viime vuosina? Ainakin uskonnon ja politiikan välisestä kytköksestä on puhuttu kiivaasti varsinkin New Yorkin tornien tuhoutumisen jälkeen.
– Minulle uskonto on ollut aina henkilökohtaisesti tärkeä asia. Jotkut ovat ennustaneet uskonnottoman aikakauden tuloa, mutta erityisesti islamin myötä on käynyt selväksi, että maailmassa on paljon uskovia ihmisiä, Margot Käßmann sanoo.
– Kun kerroin Väli-Amerikassa, että Lutherin synnyinkaupungissa Eislebenissä vain seitsemän prosenttia väestöstä on kirkon jäseniä, minulta kysyttiin, mihin ne muut uskovat. Sanoin, että eivät mihinkään. Se oli väliamerikkalaisista käsittämätöntä. Uskonnolla on maailmassa iso merkitys, ja on tärkeää, että valtio pystyy dialogiin uskontojen kanssa.
Kun kerroin Väli-Amerikassa, että Lutherin synnyinkaupungissa Eislebenissä vain seitsemän prosenttia väestöstä on kirkon jäseniä, minulta kysyttiin, mihin ne muut uskovat. Sanoin, että eivät mihinkään. Se oli väliamerikkalaisista käsittämätöntä.
Käßmann muistuttaa, että monet Lutherin ajatukset ovat yhä ajankohtaisia.
Hän oli esimerkiksi sitä mieltä, että koulutus kuuluu kaikille.
– Lutherin käsitys koulutuksesta on ajankohtainen, kun katsotaan fundamentalismia. Jokaisen pitäisi saada lukea pyhiä kirjoituksia itse, esittää niistä kysymyksiä ja mietiskellä lukemaansa. Fundamentalismi sanoo, että usko tai mene, tai usko tai kuole, Käßmann toteaa.
Lutherin ajatuksista oli apua myös Hongkongissa, jossa Käßmann tutustui nuoreen kiinalaisnaiseen. Tämä kertoi odotuksista, joita häneen aasialaisessa yhteiskunnassa kohdistuu. Pitäisi olla kaunis nainen ja hyvä tytär, soittaa instrumenttia ja osata tanssia, tuoda kotiin loistavia arvosanoja.
– Luther sanoo, että elämäsi on jo hyvää ja oikeaa, vaikka et pystyisikään kaikkeen. Kun nuori nainen tajusi, että meidän uskontomme ei aiheuta tällaista painetta, vaan Jumala hyväksyy sinut sellaisenaan, hän liikuttui, Käßmann kertoo.
Loistavan uran loppu
Marburgissa vuonna 1958 syntynyt neljän tyttären äiti on itsekin kokenut yhteiskunnan paineen. Käßmann loi poikkeuksellisen uran Saksan evankelisen kirkon johtotehtävissä. Hän toimi Hannoverin evankelisen maakirkon ensimmäisenä naispiispana vuosina 1999–2010 ja Saksan evankelisen kirkon neuvoston puheenjohtajana vuosina 2009–2010. Hän sairastui rintasyöpään ja parani. Hän koki avioeron. Kaikesta tästä hän kertoi julkisuudessa.
Vuonna 2010 Käßmann koki oman kujanjuoksunsa. Hän jäi kiinni rattijuopumuksesta ja luopui sen seurauksena välittömästi kaikista viroistaan.
Vuodesta 2012 lähtien hän on ollut jälleen parrasvaloissa reformaatiolähettiläänä.
Tänä päivänä Käßmann on yksi Saksan evankelisen kirkon tärkeimmistä edustajista. Häntä pidetään selväsanaisena puhujana, joka ottaa yleisönsä. Vastikään häntä ehdoteltiin jopa Saksan korkeimpaan virkaan, uudeksi liittopresidentiksi. Käßmann sanoi ehdotukselle kiitos ei.
Luther sanoo, että elämäsi on jo hyvää ja oikeaa, vaikka et pystyisikään kaikkeen.
Käßmann osaa eittämättä lohduttaa muita, mutta miten Martti Luther on lohduttanut häntä?
–Luther on ensinnäkin hyvä sielunhoitaja. Kirjeissään hän tulee henkilökohtaisesti hyvin lähelle ihmistä. Hän on myös hyvä saarnaaja ja esikuva minulle kielenkäyttäjänä. Hän lohduttaa minua sanoessaan, että jokainen ihminen on simul iustus et peccator, eli sekä vanhurskas että syntinen. Jokaisessa meissä on virheitä ja varjopuolia, Käßmann sanoo.
Kritisoitavaa löytyy anekaupan arvostelijastakin.
– Lutherissa oli positiivista se, kun hän sanoi, että jokainen ihminen on uskoon ja omaantuntoon liittyvissä kysymyksissä vapaa. Se johti uuteen aikaan, individualismiin. Mutta Luther ei suonut vapautta kaikille, ei juutalaisille eikä muslimeille. Olemme tarvinneet pitkän oppimisprosessin, jotta tämä vapaus koskee kaikkia.
Kirkko ja pakolaiset
Margot Käßmann on erittäin tuottelias kirjailija ja aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Hän on ottanut kantaa muun muassa Saksassa käytävään pakolaiskeskusteluun. Saksassa tehtiin vuonna 2016 yli 745 000 turvapaikkahakemusta. Suomessa anomuksia kertyi lähes samana ajanjaksona noin 65 000.
Kirkon rooli on Käßmannista selvä.
– Hädänalaisten ihmisten auttamiseksi on osoitettava laupeutta ja lähimmäisenrakkautta. Jos haluamme olla eurooppalaisia, emme voi jättää pakolaisia Italiaan ja Kreikkaan. Pakomatkalla olevat ihmiset tarvitsevat apuamme.
Lutherin ajatus on, että jokaisella ihmisellä on tehtävä. Mitä yksittäinen ihminen voi tehdä? Siihenkin Käßmannilla on yksinkertainen vastaus. Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tutustua vaikkapa yhteen pakolaiseen tai pakolaisperheeseen.
Käßmann on ottanut omaan kotiinsa nuoren iranilaisnaisen, joka käy parhaillaan kielikurssilla. Hän on nähnyt monen saksalaisen auttavan pakolaisia viranomaisasioissa, opettavan saksaa, näyttävän, miten Saksassa eletään.
Suomeen Margot Käßmann tulee nyt ensimmäisen kerran. Mukana seuraa reformaatiorekka, joka kerää reformaatioon liittyvää historiaa eri kaupungeista. Käßmannia kiinnostaa, millainen reformaatiohistoria Suomella on, ja sekin, mitä suomalainen kirkko ajattelee tulevaisuudesta.
– En halua katsoa vain viisisataa vuotta taaksepäin vaan kysyä, missä asioissa suomalainen kirkko näkee tarvetta uudistukseen omassa kirkossaan ja yhteiskunnassa.
Entä minkä on muututtava Saksassa?
– Kaipaamme uudistuksia ainakin vuoropuhelussa islamin kanssa. Emme ole tottuneet siihen eikä meillä ole siitä kokemusta, Käßmann tiivistää.
– Meidän on uudistuttava myös siinä, miten uskonnon avulla onnistutaan lieventämään konflikteja, ei kärjistämään niitä.
Margot Käßmann puhuu keskiviikkona 15.3. kello 16 Turun yliopistossa, luentosali II (luento englanniksi) ja torstaina 16.3. kello 18 Helsingin yliopistossa, pieni juhlasali (luento saksaksi).
Jaa tämä artikkeli: