Katja Noron johtama eläinsuojeluyhdistys Rekku Rescue auttaa nimestään huolimatta sekä kissoja että koiria. Sylissä on Pyllerö-kissanpentu. Kuva: Liisa Huima
Rekku Rescuen puheenjohtaja Katja Noro pelastaa kissoja
Suomessa hylätään vuosittain 20 000 kissaa. Taustalla on usein köyhyyttä, yksinäisyyttä ja masennusta.
Tuuheaturkkinen, toffeenruskea Sissi rientää ovelle vastaan. Hän on yksi Katja Noron kuudesta kissasta. Pian seuraa tekevät myös Pyllerö sekä siskokset Siiri ja Säde. Pisara pesee itseään kiipeilytelineellä, Hottentotti on piilossa.
Eläinsuojeluyhdistys Rekku Rescuen puheenjohtajalla on lisäksi kolme hoitokissaa, jotka ovat omassa huoneessaan eristyksissä muista kissoista. Eläimet ovat aina olleet Noron sydäntä lähellä. Jo lapsena hän toi kotiin hylättyjä kissanpentuja.
– Kun muutin kotoa 18-vuotiaana, otin kissan ja koiran. Kolme omista kissoistani on hoitokissoja, jotka olen myöhemmin lunastanut itselleni.
Rekku Rescue perustettiin alun perin auttamaan Viron katukoiria. Nyt pääpaino on suomalaisten kissojen ja koirien auttamisessa. Usein omistajat pyytävät apua itse. Yhteistyötä tehdään myös valvontaeläinlääkärien ja sosiaalitoimen kanssa. Vapaana juoksevia kissoja saadaan kiinni loukuttamalla.
– Leikkaamattomat kissat lisääntyvät villisti ja syntyy kissapopulaatioita. Usein pentuja löydetään maalla esimerkiksi hylätyistä viljasiiloista tai puuvajoista puupinon takaa, Noro kertoo.
– Koiria ei hylätä samalla tavalla. Niistä ollaan valmiita maksamaankin, sillä kukaan ei oleta saavansa koiraa navetan ylisiltä.
Koditon kissaemo on saatava leikkauspöydälle
Kodit, joissa on paljon kissoja, saattavat olla järkyttävässä kunnossa. Joskus kissanpissan haju kiirii rappukäytävään asti. Usein taustalla on köyhyyttä, yksinäisyyttä ja masennusta.
– Tilanne on karannut käsistä, koska omistajilla ei ole ollut rahaa leikkauttaa kissaa tai ketään, joka veisi sen maaseudulla eläinlääkärille. Tyttökissan sterilaatio voi maksaa yli kaksisataa euroa. Yksinäiselle ihmiselle eläin on kuitenkin usein henkireikä, joka pitää elämässä kiinni, Katja Noro painottaa.
Ennaltaehkäisy on tärkeää. Ei auta, jos vain pennut otetaan pois, emokin pitää saada leikatuksi.
Ongelmapaikoissa yritetään päästä yhteistyöhön tarjoamalla alkuun ruoka-apua. Joulukuussa Helsingissä järjestettiin Lemmikkien leipäjono -tapahtuma, joka oli todella suosittu. Yhdistys avustaa myös leikkaus-, eläinlääkäri- ja rokotuskuluissa.
Katja Noro toivoo, että kissojen arvostus nousisi Suomessa. Hänen taloudessaan asuu tällä hetkellä kuusi kissaa.
Joskus on reilua etsiä lemmikille uusi koti
Rekku Rescue toimii lahjoitusvaroin. Kissojen kotihoitajia on kolmisenkymmentä, koirien kotihoitajia noin viisitoista. Vapaaehtoiset lääkitsevät ja hoitavat eläimiä kotonaan, kunnes ne ovat valmiita siirtymään uuteen kotiin.
– Meidän kauttamme kotia etsivät lemmikit ovat usein jo kerran hylättyjä. Siksi on tärkeää, että tuleva omistaja käy tutustumassa eläimeen ja miettii tarkasti omat resurssinsa.
Elämäntilanteen muuttuessa on lemmikkiä kohtaan reilumpaa etsiä sille uusi koti.
– Eläin elää hetkessä. Usein ikävä jää luopujalle. Ei ole häpeä myöntää, että ei pärjää lemmikin kanssa, Katja Noro vakuuttaa.
Ruuhkaisinta on syksyllä, kun pienet tirriäiset hakevat lämpöä ja turvaa. Kissanpennut ja pienet koirat saavat kodin helposti, iäkkäämmät eläimet joutuvat odottamaan pidempään. Ennen luovutusta eläin rokotetaan, leikataan, sirutetaan ja madotetaan.
P.S. Asun Kontulassa 1960-luvun kerrostalossa. Parasta täällä on rauhallisuus, luonnonläheisyys ja hyvät palvelut.
Toivoisin, että jokainen kissa ja koira saisi syntyä toivottuna ja että kissojen arvostus nousisi. Suomessa hylätään vuosittain noin 20 000 kissaa.
Nautin ystävien seurasta, ulkoilusta, matkustelusta ja asioiden ratkeamisesta.
Jaa tämä artikkeli: