Ville Peurasuo (oik.) haki luomukanaa Luomunokan Kimmo Jokiselta. Kuva: Markus Sommers
REKO-rengas tuo luomuruoan lähiöön
Ruoan alkuperä kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän. Helsingin Puotilassa ihmiset saivat ostaa ruokansa suoraan tuottajilta.
Puotilan ala-asteen pihalla on markkinatunnelmaa. Paikalle on kokoontunut joukko tuottajia sekä lähi- ja luomuruoan ystäviä. Kananmunakennot vaihtavat vilkkaasti omistajaa pakastuvassa illassa. Tarjolla on sekä luomumunia että ulkokanalassa kasvatettujen kanojen munia. Munia jonottaa myös ensimmäistä kertaa mukana oleva Marikka Sand. Hän on jo ehtinyt hakea marjarouheita, mehuja ja tuoremakkaraa.
– Täällä on lähiruokaa ja erikoisuuksia, joita ei muuten tulisi hankittua. Minua kiinnostaa myös näiden kananmunien maku, että maistuvatko ne paremmilta kuin tavalliset kananmunat. On ehdottomasti hyvä, että raha menee suoraan tuottajille.
Sandia viehättää myös se, että toiminta perustuu ihmisten väliseen luottamukseen. Taustalla ei ole turhaa byrokratiaa. Kun tuotteet tilataan etukäteen, myös ruokahävikin määrä vähenee.
Itä-Helsingin lähiruokarenkaan yhden ylläpitäjän Hanna Mattilan mukaan tuore ja puhdas, lähellä tuotettu ruoka kiinnostaa kaikenikäisiä.
– Täältä voi löytää sellaista, mitä ei kaupoissa ole. Esimerkiksi kala tulee suoraan kalastajilta Sipoosta, liha pientiloilta, salaatit ja yrtit Ahlbergin tilalta. Näin keväällä marjat ja hillot ovat suosittuja, kun ihmisten pakastimet alkavat tyhjentyä, ja myös kananmunat ovat hittituote. Tuottajat ja asiakkaat voivat kohdata ja vaihtaa mielipiteitä. Usein ihmiset innostuvat juttelemaan siitä, että mitä ajattelit tuosta valmistaa.
Eläinten kohtelu mietityttää
Myllypurolainen Ville Peurasuo jonottaa vehnänoraita ja herneenversoja, joita hän aikoo kokeilla salaatteihin. Toisesta jonosta mukaan lähtee kaksi pakettia Juureva-täysjyväleipää, kolmannesta L'uomu Nokan broilereita.
– Maukasta ja puhdasta ruokaa, saa ostaa suoraan tuottajalta ja tietää ruoan alkuperän, mies perustelee valintojaan.
– Myös eläinten kohtelu mietityttää. Erityisesti broilerien tehotuotanto on mennyt niin epäeettiseksi, etten halua enää tavallista broileria ostaa.
L'uomu Nokka on ensimmäinen kotimaisen luomubroilerin kasvattaja Suomessa. Se on toiminut puolitoista vuotta. Lintujen hyvinvointiin kiinnitetään paljon huomiota.
– Linnut ovat ranskalaista alkuperää. Ne kasvavat hitaasti, syövät oman tilan rehua ja pääsevät jaloittelemaan. Kesällä ne saavat kirmailla ja kuopsuttaa pihalla. Tuotteet ovat soijattomia ja lisäaineettomia, eikä tuotannossa ole käytetty geenimuunneltuja ainesosia eikä antibiootteja, kertoo tuottaja Kimmo Jokinen.
Myös raakamakkarat tekevät kauppansa. Feri's Sausage -yrityksen Tulinen paprika valittiin viime vuonna Helsingin parhaaksi makkaraksi. Maut ovat voimakkaita, koska makkarat on tehty sataprosenttisesta lihasta luonnonsuoleen. Niissä ei ole jauhoja eikä säilöntäaineita.
– Asiakkaiden kohtaaminen on tässä mukavaa. Ostajilta tulee usein myös toiveita ja ehdotuksia, joita pyrimme toteuttamaan, kertoo yrittäjä Ferenc Vilisics.
| Marikka Sand kävi hakemassa Reko-renkaan ruokaa ensimmäistä kertaa. |
Uusia renkaita syntyy viikoittain
REKO-renkaat kehitti pietarsaarelainen pihvikarjankasvattaja Thomas Snellman käytyään Ranskassa opintomatkalla. Ensimmäiset REKO-renkaat perustettiin kolme vuotta sitten.
Tällä hetkellä renkaita on yli sata ja uusia syntyy viikoittain. Tuottajia on mukana parikymmentä. Helsingissä toimii ainakin neljä REKO-rengasta: kantakaupunki, Käpylä, Munkinseutu ja Itä-Helsinki. Espoossa niitä on kaksi ja Vantaalla samoin.
REKO on lyhennys ruotsin kielen sanoista rejäl konsumtion, mikä tarkoittaa reilua ja luotettavaa kuluttamista. Tuotteiden markkinointi, tilaaminen ja myynti tapahtuvat suljetussa Facebook-ryhmässä.
Suomalaiset kotitaloudet käyttävät 12–13 prosenttia tuloistaan ruokaan, mikä on vähemmän kuin koskaan ennen. Saman verran rahaa kuluu tietotekniikkaan ja kännykkäliittymiin.
– Itse tekemällä voi säästää paljon. Sesonkituotteet ovat edullisia ja ympäristöystävällisiä, koska silloin syödään sitä, mitä luonnon kiertokulku tarjoaa. Silti ruoka on joillekuille liian kallista. Yhteiskunnan pitäisi ehdottomasti huolehtia siitä, ettei kenenkään tarvitsisi käydä leipäjonossa, sanoo ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitosta (MTK).
Halpuuttamista vai reiluuttamista?
Ruoan tuotantoketjussa suurin työ puurretaan maatiloilla, mutta kauppa ja teollisuus nappaavat ruoan hinnasta jopa 80 prosenttia. Kaupan osuus ruoan hinnasta on kasvanut ja tuottajan siivu entisestään kaventunut. Viime vuonna MTK:lla oli kampanja nimeltä "Miksi se, joka tekee eniten, saa vähiten?". Kauppojen halpuutuskampanjat ovat herättäneet keskustelua myös tuottajien keskuudessa.
– Jos kauppa puhuu halpuuttamisesta, REKO puhuu reiluuttamisen puolesta. Kyseessä ei ole silti vastarintaliike, vaan suora tie kuluttajan luo ilman välikäsiä. Suomalaiselta maatilalta pitäisi nähdä paremmin kuluttajan ruokapöytään ja päinvastoin, näkee Anni-Mari Syväniemi.
Hän arvelee, että ruoan arvostus kasvaa, kun ihmiset tietävät, kuka sen on tehnyt ja mistä se tulee. Luomu on päivän sana: luomukananmunien kohdalla voidaan puhua jo buumista.
– Kananmunien suosion salaisuus piilee varmasti siinä, että ne ovat edullisia ja sisältävät korkealaatuisia proteiineja. Ihmisillä on myös mielikuva vanhan ajan kanaloista, joissa kanat saivat kuopsutella ja liikkua vapaasti. Monen mielestä luomumunat myös maistuvat paremmilta.
Lähiruoan suosio on tullut jäädäkseen, ja myös kauppaketjuissa myydään yhä enemmän lähellä tuotettua ruokaa.
Jaa tämä artikkeli: