Remonttitarinoiden maassa
Remonttitarinoilla on yksi yhteinen piirre: remontissa pitää mennä jotain pieleen, jotta syntyisi tarina. Hyvin sujuneesta remontista ei tarinaa synny, sillä kaikkea ei sentään voi saada.
Tätä kirjoitettaessa oman remonttimme olisi pitänyt olla ohi jo aikapäiviä sitten. Remonttiajanlaskussa eletään viikkoa 21 ja sopimuksessa luvattiin remontin kestoksi 6 viikkoa.
Allekirjoitimme keväällä remontista avaimet käteen -sopimuksen ja alku vaikutti lupaavalta. Sopimukseen kuuluva sisustussuunnittelijan apu oli mainio lisä, kun mietittiin erilaisia mahdollisuuksia, värejä ja materiaaleja. Tuntui siltä, että hyvä tästä tulee.
Remontti pääsi alkamaan myöhässä, sillä edellinen remontti oli viivästynyt. No, pieni harmi, mitäs tuosta. Silti jännitti, sillä remonttimiehistä oli kuultu kaikenlaisia juttuja. Ja remontin keskellä eläminen ilman suihkua ja pesukonetta vaatii nykyihmiseltä venymistä. Mutta remontin organisoija oli vilautellut sitäkin mahdollisuutta, että suihku olisi käytössä jo neljän viikon päästä.
Firman remontin tekemiseen palkkaama mies oli täysi ammattilainen, jolla oli myös ammattiylpeyttä: jos tehdään, niin sitten tehdään hyvin. Ammatti-ihmisenä hän myös sanoi jo alkuvaiheessa, että aikataulu on ylioptimistinen, valmista ei tule kuudessa viikossa, sillä työtä on paljon. Hän oli oikeassa. Neljän viikon päästä suihkusta saattoi vain nähdä unta: suihkun alle pääsi vasta 8. viikolla, eikä silloinkaan ollut vielä valoa ja ovea.
Viikkojen kuluessa uskomme organisoijan kykyyn organisoida työn etenemistä ja tavaraliikennettä horjui pahemman kerran ja sitten loppui kokonaan. Huoleton remontti vaihtui vahdi, muistuta ja painosta -remontiksi, joka vaati tukuittain sähköposteja, tekstiviestejä ja puhelinsoittoja. Eläminen tavarapinojen valtaamassa kodissa alkoi tuntua monen kuukauden mittaiselta muutolta. Hilpeät kotiin jouluksi -toivotukset eivät enää naurattaneet, eivät liioin sähköpostiin lähetetyt piristyslinkit vielä kauheammista remonttikokemuksista.
Remontin tekeminen toisen ihmisen kodissa on asiakaspalvelutyötä. Onneksi tämän remontin tekijöissä on sentään ollut niitäkin, jotka ovat ymmärtäneet, että kun asiakkaalle kertoo aikatauluista ja niiden muutoksista, luottamus säilyy ja monelta mielipahalta säästytään. Nämä ammattilaiset ovat niitä, joiden ansiosta uskoa remonttialaan on vielä jäljellä.
Tavarat ovat vähitellen päässeet omille paikoilleen – melkein. Nyt vielä odotellaan sitä kodinhoitohuoneen työtasoa, joka on jo kahdesti tuotu vääränmittaisena. Kolmannen pitäisi olla sopiva. Niin on luvattu.
Jaa tämä artikkeli: