Kuva: Esko Jämsä
Rinna Saramäki on ihanien vaatteiden asialla
Jos vaatekaappisi pursuilee, mutta päällepantavaa ei tunnu koskaan löytyvän, tietokirjailija Rinna Saramäellä on ratkaisu.
Listaa ensin, millaisiin tilanteisiin tarvitset asuja. Jätä sitten käyttövaatekaappiin vain 30–50 parasta vaatetta, joista voit koostaa kokonaisuuksia juuri näihin tilanteisiin.
– Näin oma tyyli selvenee eikä tarvitse kokea huonoa omaatuntoa siitä, että vaatteet makaavat käyttämättöminä, Saramäki perustelee.
Tuoreessa kirjassaan Hyvän mielen vaatekaappi (Atena 2013) vaatesuunnittelua opiskellut Saramäki ratkoo vaatekaapin sisällön aiheuttamia pulmia. Tätä ennen hän on ollut tekemässä WSOY:lle Joka tyypin kaavakirjaa ja Pitsikirjaa.
Saramäen mielestä suomalaisessa pukeutumisperinteessä hinta on ylikorostunut siisteyden ja laadun kustannuksella.
– Täällä oli vielä 50-luvulla varsin köyhää. Ehkä siksi hullaannuimme, kun 10–15 vuotta sitten kauppoihin alkoi tulla todella halpoja vaatteita, Saramäki miettii.
Hänen keräämänsä pukeutumisoppaat 1920-luvulta 1970-luvulle kertovat maailmasta ennen työmatkalla puolihuolimattomasti tehtyjä pikavaateostoksia.
– Vaatteet olivat suhteessa paljon kalliimpia. Ne vertautuivat enemmän autoon: jos on viisi lasta, harva ostaa kaksipaikkaista autoa, vaikka se olisi kuinka ihana, Saramäki toteaa.
Hyvän mielen vaatekaappi on eräänlainen nykynaisen pukeutumisopas. Se on ottanut vaikutteita vuosikymmenien takaisilta edeltäjiltään, jotka korostavat, että viisas pukeutuja panostaa muutamiin hyvälaatuisiin pukuihin, huoltaa ja korjaa niitä eikä anna tunneailahtelujensa vaikuttaa vaateostoksiinsa.
– Vaatteisiin on alettu liittää ihmeellistä fantasiaa. Ajatellaan, että jos ostan tämän ihanan rantatopin, palmuranta seuraa mukana. Vaate ei kuitenkaan pysty taikomaan käyttäjäänsä biitsille – ja jos toppia ei käytä, se aiheuttaa vain sotkua ja tungosta.
Nykyajan vaateshoppailijaa kiusaa muukin kuin fantasia. Uutisia kuolettavista tulipaloista kaukaisilla vaatetehtailla kuuluu liikaa. Tuhkan seasta pilkistävät tutut merkit.
– Globaalit kysymykset liittyvät nykynaisen vaateostoksiin, joten halusin selvittää niitä. On outoa, että materiaalit kyllä siirtyvät helposti mantereelta toiselle mutta tieto ei, Saramäki miettii.
Hyvän mielen vaatekaappi avaa käsitettävässä muodossa vaateteollisuuden kiemuroita työoloista tuotteiden katteisiin ja ympäristövaikutuksiin. Silti se ei tyydy vain kauhistelemaan.
– Niihinkin ongelmiin vähemmän ja laadukkaamman ostaminen on hyvä ratkaisu. Se paljastui kirjaa tehdessäni.
Saramäellä vaatteita on käytössä tällä hetkellä noin 35. Setti vaihtuu vuodenaikojen mukaan.
– Kaiken, mitä vaatekaapissa on, pitää olla ihanaa, Saramäki linjaa.
Hänen kaappiinsa on vuosien varrella ilmestynyt myös teetettyjä vaatteita. Kallein sijoitus oli mittoihin tehty jakkupuku.
– Käytän sitä todennäköisesti loppuelämäni, jos kokoni pysyy samana. Puvun osat sopivat myös muihin vaatteisiini, Saramäki kertoo.
Sille, joka haukkoo henkeään pohtiessaan teetetyn puvun hintaa, Saramäellä on ehdotus: vaatebudjetin laatiminen.
– Monet luulevat, ettei heillä ole varaa teettää mitään ompelijalla, mutta laittavatkin vuodessa moninkertaisen summan hetken mielijohteesta ostettuihin vaatteisiin.
Laura Pörsti
Jaa tämä artikkeli: