Riparitesti: Leirinuotio ja söpöt leiriläiset kiinnostavat eniten
Valomerkin rippikoulutestin 8500 vastaajan joukossa suosituin hahmo on sydäntensulattaja. Kokenut rippikoulupappi vastaa, kuinka hyvin tulos kuvaa todellisuutta.
Valomerkin Riparin roolitestiin on vastannut 8 495 henkilöä 1.6.2016 mennessä. Vastarannankiisken osuus on 170 vastaajaa. Hahmon kuva: ZEF
Suurin osa vastaajista on saanut rippikoulutestissä tulossivulleen hehkeästi hymyilevän tyypin. Leirin maskotti on liki neljänneksen osuudellaan ollut testin suosituin hahmo.
Valomerkki julkaisi vuosi sitten leikkimielisen testin siitä, mikä rippikoulun roolihahmo vastaaja on. Testi koostuu kahdeksasta kysymyksestä, joihin vastaamalla päätyy johonkin seitsemästä hahmosta.
Maskotti on sydämiä sulattava yksilö, joka herättää suojeluvaiston sekä ohjaajissa että muissa rippikoululaisissa. Hän selviytyy halki rippikoulun valloittavalla hymyllään, vaikka ei osaa kaikkia ulkoläksyjä.
Ovatko leirin maskotit enemmistönä rippikouluissa?
”En tiedä, kuinka monta maskottia mahtuu 25 hengen ryhmään, mutta joku tai joitain on aina joukossa. On hauskaa ja kertoo jotain riparin positiivisuudesta, että se on ollut suosituin”, kertoo Espoon seurakuntayhtymän kasvatustyön pastorin viransijainen Johanna Hirsto. Hän vastaa rippikoulu- ja kouluyhteistyöstä.
Hirston mukaan testin hahmoille löytyy myös vastineensa elävästä elämästä. Hän itse sai testistä hahmokseen leiriviihdyttäjän: ”On hahmoissa varmasti jotain perääkin.”
Älypuhelimet rippikoulun haasteena
”Hahmot on rakennettu sukupuolettomiksi, mikä on järkevää. Ei tullut sellaista tunnetta, että näistä puuttuisi jokin tyyppi”, Hirsto toteaa.
Hän kuitenkin jakaisi hengellisen moniottelijan kahdeksi eri hahmoksi. Rippikouluista löytyy nuoria, jotka ovat filosofisesti kiinnostuneita keskustelemaan uskontojen välisistä eroista ja esimerkiksi luomiskertomuksen ja evoluution suhteesta.
Liekkien loimutessa on helppo jakaa omia ajatuksia ja kuulla toisten ajatuksia isoista kysymyksistä.
Sitten on nuoria, jotka ovat kiinnostuneita hengellisisten sisältöjen kokemisesta. He tykkäävät muun muassa isosten vetämistä iltahartauksista, meditaatiohetkistä ja rukoushelmistä.
Yhden hahmon Hirsto lisäisi testiin: ”Testissä ei ole mitään some-todellisuudesta, joka on rippikouluissa aika vahva. Yksi rippikoulun haaste on se, että on nuoria, joille älypuhelin ja some-kanavat ovat todella tärkeitä. Silloin voi olla vaikea luopua puhelimen käytöstä edes hetkeksi.”
Leirinuotio eksoottinen kokemus kaupunkilaiselle
Eniten testiin vastanneita kiinnostaa leirinuotiolla hengailu. Kysymykseen on vastannut 8 810 henkilöä. Hahmon kuva: ZEF
Valomerkin testin mukaan yleisin syy rippikouluun lähtemiseen on ollut ajan viettäminen leirinuotion ääressä. Vain hiuksen hienolla erolla toiseksi tärkeimmäksi asiaksi nousevat söpöt tytöt ja pojat.
”Ne kuvaavat yhteisöllisyyden kokemusta, joka rippikouluissa syntyy. Pääsee lähelle toisia ihmisiä ja ehkä kiinnostavia tyttöjä sekä poikia”, Johanna Hirsto toteaa.
Mielestäni aika moni kuitenkin näkee rippikoulun sellaisena, että se on ikäkauteen kuuluva siirtymä aikuisempaan ja itsenäisempään elämään.
Leirinuotio ei ole vain paikka, vaan myös yhteisöllinen tilanne. Liekkien loimutessa on helppo jakaa omia ajatuksia ja kuulla toisten ajatuksia isoista kysymyksistä.
Viikon rippileirillä pystyy tutustumaan toisiin ihmisiin aivan eri tavalla kuin esimerkiksi koulussa. Murrosikäiset saavat usein rippikoulun leikeissä positiivisella tavalla läheisyyttä.
Monille kaupunkilaisteineille nuotio voi olla myös eksoottinen kokemus. Luonnossa oleminen ei ole monellekaan arkipäiväistä.
Nuorisokulttuurissa rippikoululla hyvä maine
Suurin osa vastaajista on sijoittanut liukusäätimen äärilaitaan: he lähtisivät rippileirille innoissaan. Kysymykseen on vastannut 9 047 henkilöä. Hahmon kuva: ZEF
Liki kolme neljästä Valomerkin testiin vastanneista lähtisi rippileirille hyvin mielellään mukaan. Testissä ei tosin kysytä sitä, minkä ikäisiä vastaajat ovat. Osalla vastaajista rippikoulu on varmaankin jo takanapäin.
Johanna Hirsto mukaan myös rippikoululaisista suurin osa lähtee matkaan mielellään. Lähtemistä helpottaa se, että rippikoulu ei ole vain leirijakso, vaan se sisältää yleensä puolen vuoden ajan tapaamisia ryhmän kanssa. Samalla pystyy tutustumaan siihen, keitä leirille lähtee ja mitä siellä tapahtuu.
Motiivit rippikouluun lähtöön ovat Hirston mukaan hyvin samanlaisia kuin testin hahmoillakin. Yksi on kiinnostunut hengellisistä teemoista, toinen lähtee pitämään hauskaa ja kolmas velvollisuudentunnosta.
”Mielestäni monet nuorista näkevät rippikoulun sellaisena, että se on ikäkauteen kuuluva siirtymä aikuisempaan ja itsenäisempään elämään. Rippikoululla on nuorisokulttuurissa positiivinen kaiku”, Hirsto kuvailee.
Kokeile leikkimielisellä testillä, millainen rippileiriläinen olisit!
Jaa tämä artikkeli: