"Riparilla ei käännytetä ketään, vaan siellä annetaan tilaa nuorten omille fiiliksille. Puhutaan, pohditaan ja saadaan vinkkejä siihen, miten voi olla kristitty", Iisakki Seppä kertoo. Kuva: Sirpa Päivinen

Rippikoulussa selvenee, mitä tarkoittaa kristittynä eläminen

Iisakki Sepän riparimuistot sijoittuvat vuoteen 2013, jolloin hän kävi rippikoulun Espoossa. Hänen mielestään parasta riparilla olivat kaverit ja yhdessä tekeminen.

• 06.10.2016 16:00
• Sonja Sykäri

Iisakki Seppä osallistui Pohjois-Espoossa Velskolan toimintakeskuksessa järjestetylle musiikkipainotteiselle rippileirille. Hän soittaa pianoa, saksofonia ja urkuja. Nuoria oli leirillä viisitoista ja he pitävät edelleen yhteyttä ryhmächatissä.

"Meillä oli ihan loistava porukka. Lähdin sillä fiiliksellä, että saan uusia kavereita, ja niin kävi. Kaikilla synkkasi tosi hyvin", hän muistelee.

Rippileirille meno oli Sepälle sekä itsestään selvää että helppoa. Jo ennen riparia seurakunnan leirit olivat hänelle tuttuja. Muita riparilaisiakaan hänen ei tarvinnut jännittää, sillä nuoret olivat tavanneet toisensa ryhmän kaupunkikokoontumisissa monia kertoja leiriä edeltäneinä kuukausina.

"Ja vaikka puhutaan 'koulusta', niin kaikki oli rentoa ja mukavaa."
 

Hyvä ilmapiiri kantaa yhdessä oloa

Iisakki Sepän mukaan rippileirille kannattaa lähteä avoimin mielin.

"Leirille ei kannata viedä mukanaan vanhoja kaunoja tai muitakaan kielteisiä asioita. Isosena tiedän, että kaikkein tärkeintä on hyvän ilmapiirin luominen. Kun se on kohdallaan, kaikki muu rullaa täydellisesti."
 

Leirillä ei käännytetä ketään, vaan siellä annetaan tilaa nuorten omille fiiliksille. Puhutaan, pohditaan ja saadaan vinkkejä siihen, miten voi olla kristitty.

"Leirillä ei tarvinnut stressata oikeastaan mistään. Ainoastaan herääminen oli vaikeaa, sillä kesälomalla olin tottunut nukkumaan pitkään. Parin yön jälkeen tosin heräsin jo seitsemältä ja olin valmiina odottamassa aamupalaa", Seppä kertoo.
 

Leirin jälkeen kutsui Liekki

Rippikoulun jälkeen Iisakki Sepän elämään on pikku hiljaa tullut seurakuntaan liittyviä asioita, kuten esimerkiksi isoskoulutus ja Lepuski-bändi.

"Bändin nimi on muutettu Liekiksi. Soitamme messuissa ja konfirmaatioissa. Olen ollut myös jakamassa ehtoollista. Kadulla moni seurakunnan jutuissa mukana oleva moikkailee minulle", hän kertoo.

Leiriltä Iisakin reppuun jäi myös myönteisempi asenne elämään ja toisiin ihmisiin.

"Ohjenuoraksi elämääni on jäänyt 'auta ja rakasta lähimmäistäsi'. Jos näen esimerkiksi vanhan ihmisen raskaan kassin kanssa, voin tarjota apua."
 

Ripari viitoitti elämän suuntaa

Parasta yksittäistä omaa riparimuistoa Iisakki Seppä miettii hetken.

"Lähtöpäivän valokuvaus oli varmaan sellainen. Mieleen on jäänyt myös eräs leirin loppupuolella ollut nuotioilta. Silloin mentiin laululeikki Laurentsiaa."

Seppä ei aluksi keksi, miten leiri olisi vaikuttanut hänen tulevaisuuden suunnitelmiinsa. Hetken pohdittuaan hän luettelee.

"Olen nyt musiikkilukiossa. No, sinne olisin ehkä mennyt joka tapauksessa. Lukion jälkeen voin kenties pyrkiä lukemaan teologiaa Helsingin yliopistoon. Myös musiikki on tärkeää, ja minulle on ehdotettu kanttorin tai urkurin ammattia. Nekin tuntuvat hyviltä vaihtoehdoilta."