Petri Tolppanen kirjoitti ja Jussi Kaakinen piirsi sarjakuvaversion Sarasvatin hiekasta vuonna 2008.
Risto Isomäen kehitys scifistä ekotrilleriin
Risto Isomäki: Con rit. Tammi 2011.
Miksi merikäärmeitä ei olisi olemassa, jos niistä kerrotaan tarinoita kaikkialla maailmassa? Vanhassa testamentissakin kerrotaan merihirviö Leviathanista. Merikäärmeet esiintyvät kuvissa ympäri maailmaa, jopa keskiaikaisessa Olaus Magnuksen Skandinavian kartassa.
Risto Isomäen uusimmassa romaanissa Con rit meribiologi Martti Ritola uskoo yksinkertaisimpaan selitykseen: merikäärmeitä on ollut ja on edelleen merten syvissä vesissä. Tällaisen merikäärmeen kuollutta ruumista Ritola lähtee etsimään Vietnamista.
Retken rahoittajaksi Martti saa yllättäen 20 vuoden takaisen nuoruudenrakkautensa Camilla Nordstrandin, josta on tullut rikkaan suuryrityksen perijä. Isomäen romaanissa meribiologi Martti edustaa ympäristönsuojelua, Camilla teollista ympäristön tuhoamista, sillä hänen yrityksensä konsultoi metsänhoitoa Indonesiassa. Kahden päähenkilön välille rakentuu uusi romanssikin.
Risto Isomäki on julkaissut seitsemän romaania. Kaksi ensimmäistä olivat klassista science fictionia. Vuonna 1994 julkaistussa Gilgamesin tappiossa Isomäki on kääntänyt kiinnostavalla tavalla nurinperin käsityksemme elollisen luonnon kehityksestä, sillä kaukaista planeettaa hallitsee telepaattisilla kyvyillään jättiläispuu. Pimeän pilven ritarit -kirjasta voisi mainita, että jo siinä lukijalle esitetään tsunamin valtava tuhovoima.
Herääminen esittää maailman ilmastonmuutoksen jälkeen, mutta mukana on edelleen scifi-kirjallisuuden klisee älykkäämmästä sivilisaatiosta, joka puuttuu alemmalla sivistystasolla elävän ihmiskunnan elämään.
Vuonna 2005 julkaistu Sarasvatin hiekkaa on Isomäen romaaneista tähän mennessä arvostetuin. Siinä yhdistyvät kiehtovasti historia, mytologia, nykyhetki ja tulevaisuus. Atlantiksen mereen uponnut valtakunta löytyy Intiasta. Sen tuhon syy oli sama, johon maailma on joutumassa romaanin nykyhetkessä, joka sijoittuu läheiseen tulevaisuuteen.
Sarasvatin hiekan loppu ei ole ihmiskunnan kannalta onnellinen. Isomäki kuvasi romaanissaan valtavan tsunamin, meriveden pinnannousun ja ydinvoiman tuhoisan yhdistelmän kuusi vuotta ennen Fukushiman tsunamia.
Sarasvatin hiekassa jännitykseen ei tarvita aseita eikä tappamista. Kahdessa seuraavassa Isomäen romaanissa aseet sen sijaan puhuvat amerikkalaiseen toimintaelokuvatyyliin. Romaanissa Litium 6 näyttämölle astuu Lauri Nurmi, amerikansuomalainen Yhdysvaltain armeijan agentti, tappaja, joka käy sotaa ydinterrorismin uhkaa vastaan.
Jumalan pikkusormessa Egyptiin rakennetaan kolmen kilometrin korkuista aurinkotuulivoimalaa, mutta vanhanaikaisen energiantuotannon edustajat eivät katso hyvällä uutta teknologiaa.
Jännityskirjallisuuden lajissa jatkaa myös Con rit, mutta onneksi ilman aseita. Itse pidän Isomäen liukumista jännityskirjallisuuden puolelle vahinkona. Aina kun henkilöt niukasti selviävät yhdestä pinteestä, on seuraava vielä pahempi jo nenän edessä. Henkilöt muuntuvat väsymättömiksi yli-ihmisiksi vaaroissa, joissa tavallinen ihminen olisi kuollut jo moninkertaisesti.
Isomäellä on myös kirjallisesti heikko tapa esittää romaaniensa ympäristötietoista ydintä liikaa henkilöiden keskusteluna. Con Ritissa Martti saarnaa aivan liikaa ja Camilla kuuntelee aivan liian kiinnostuneena. Toisaalta Isomäellä on merkillinen taito saada lukija uskomaan taustatietoihin. Alkaa tuntua täysin uskottavalta, että merten syvänteissä saattaa olla merikäärmeitä.
Isomäen romaanien suurin arvo on niiden omaperäinen ja sivistynyt maailma, jossa historia, mytologia ja ympäristökriisi punoutuvat toisiinsa. Ne myös ujuttavat lukijan tietoisuuteen ekologisia viestejä. Con ritissä ilmastonmuutos konkretisoituu tuhoisaan taifuuniin ja sivujuonteen viesti on, että suomalainen tehometsätalous maailmalle vietynä tuhoaa paikallista ympäristöä ja kulttuuria.
Risto Isomäki on julkaissut myös useita ilmastonmuutokseen ja energiantuotantoon liittyviä tietokirjoja. Niissä hän käsittelee kaiken saman ympäristötietouden ja -teknologian, joka ruumiillistuu hänen romaaneissaan.
Risto Isomäki Vantaan aikuisopiston ja ikäihmisten yliopiston Foibe-akatemiassa ke 2.11. klo 14 Palvelukeskus Foibessa, Sairaalakatu 7. Liput 5 €. Isomäki on haastateltavana myös Kirjamessujen dekkarilauantaissa 29.10. klo 11.30 Messukeskuksessa Helsingissä.
Jaa tämä artikkeli: