null Rituaalit näkyvät katukuvassa

Tuuletus. Juha Lehto juhlii HIFK:n tekemää maalia jääkiekon SM-liigan avauskierroksen ottelussa HIFK-Jokerit. Urheilun rituaaleja ovat esimerkiksi yleisön tekemät ”tuuletukset” ja ”aallot”. Useiden tutkijoiden mukaan rituaalit ovat perustavampi ilmiö kuin uskonto.

Tuuletus. Juha Lehto juhlii HIFK:n tekemää maalia jääkiekon SM-liigan avauskierroksen ottelussa HIFK-Jokerit. Urheilun rituaaleja ovat esimerkiksi yleisön tekemät ”tuuletukset” ja ”aallot”. Useiden tutkijoiden mukaan rituaalit ovat perustavampi ilmiö kuin uskonto.

Rituaalit näkyvät katukuvassa

Helsingin kaduilla, rakennuksissa ja kodeissa tapahtuu useita rituaaleja, joista kaikki eivät liity uskonnollisiin perinteisiin.

Teksti Laura Koskelainen
Kuva Vesa Moilanen / Lehtikuva

Rituaalilla on useita määritelmiä riippuen siitä, millaisia teoreettisia malleja niiden tutkimisessa käytetään. Rituaalikäyttäytymistä pidetään usein laajempana kuin vain uskonnollisena ilmiönä. Lokakuussa Helsingin yliopiston tiedekahvila Tiedekulmassa kolme tutkijaa kertoi rituaaleista omista näkökulmistaan.

– Rituaalit muokkaavat kaupunkitilaa. Ne ottavat tilan haltuun. Rituaali sulkee sisä- ja ulkopuolelle, kertoo rituaaleja ja uskonnollista viestintää tutkinut teologian tohtori Johan Bastubacka .

Helsingin katukuvassa näkyviä rituaaleja ovat esimerkiksi Unioninkadulla silloin tällöin liikuvat tohtoripromootiokulkueet. Silloin tohtoreiksi promovoidut kävelevät kulkueessa yliopiston päärakennuksesta Tuomiokirkkoon. Tähän kulkueeseen ei tavallisella kaupunkilaisella ole asiaa.

Elokuussa 2011 nähtiin Kruununhaasta Katajanokalle kulkenut kulkue, jossa saatettiin varastettu Jumalansynnyttäjän ikoni takaisin omalle paikalleen Uspenskin katedraaliin. Sitä saattoi joukko pappeja ja seurakuntalaisia, ja varusmiehet kantoivat ikonitelinettä.

Elokuussa Hiroshiman pommin muistopäivänä Töölönlahdelle laitetaan kellumaan kynttilälyhtyjä puheiden ja musiikkiesitysten jälkeen.

Rituaalit osoittavat, keillä on valta. Maaliskuisista presidentin vallanvaihtoseremoniaakin on mahdollista sanoa rituaaliksi, joka eteni tietyn kaavan mukaan. Siihen kuuluivat kunniakomppanian tarkastamiset ja puheet.

Menneinä vuosina vappuparaatien tarkoitus oli haastaa työläisiä sortavien valta. Nyt niillä ei samaa merkitystä ole. Rituaalien merkitys voi siis muuttua, vaikka samoja rituaaleja tehdään läpi vuosien.

Senaatintori on monien rituaalien näyttämö. Siellä vastaanotetaan sotilasparaati, ristiinnaulitaan Jeesus Via Crucis -tapahtumassa ja vuodenvaihteessa siellä vastaanotetaan uusi vuosi.

– Rituaali jättää vahvan yhteisöllisen muiston. Senaatintorilla näkyy vieläkin, missä kohtaa Ulrika Eleonoran kirkko on sijainnut. Sillä paikalla on yli sata vuotta sitten palveltu Jumalaa, Bastubacka sanoo.

Siirtymä paikasta toiseen liittyy usein rituaaleihin. Työväen vappuparaati siirtyy Hakaniemeen. Viime heinäkuussa Pride-kulkue käveli Hakasalmen puistoon Töölönlahdelle. Samoille paikoille, jossa homomiehet olivat tavanneet toisiaan vuosikymmeniä sitten. Toisinaan he joutuivat alueella väkivallan kohteeksi. Nyt samat paikat otettiin haltuun iloisessa kaupunkitapahtumassa. Pride-kulkueen luonteeseen kuuluu vahvasti myös ihmisen mielipiteen vapaus ja oikeus pukeutua niin kuin haluaa.

– Abiturienttien keväisessä penkkarikulkueessa siirtymä tapahtuu myös asemasta toiseen. Lukion päättäneet ovat muutamaa kuukautta myöhemmin toivottavasti ylioppilaita, kertoo toinen rituaaliasiantuntija Terhi Utriainen .

Jooga-rituaaleilla pyritään muuttamaan omaa elämää. Utriainen kertoo tutkija Lea Jenniferin sanoneen, että jooga muokkaa kiireiseen stressaavaan elämään soveltuvia joustavia ihmisiä. Joogan harjoittamispaikat muuttuvat ja urbanisoituvat.

– Rituaaleilla tuotetaan ihmisiä, jotka pärjäävät juuri siinä ympäristössä. Nykyään suosittuja ovat useat parantamisrituaalit, kuten hieronta, rentoutuminen, enkeliterapia ja reiki, Utriainen kertoo.

Seiniä ja kattoa rituaalit eivät tarvitse. Joskus kehon asettaminen tiettyyn asentoon, rukoilu ja kynttilän sytyttäminen ovat rituaaleja. Varsinkin pyhäinpäivänä ja jouluaattona haudoille sytytetyt kynttilät ovat suosittuja kaupunkilaisten rituaaleja. Rituaaleista ei Risto Uron mielestä pääse eroon.

– Ei löydy henkilöä, joka ei harjoittaisi mitään rituaalia. Uskonnosta ja seksistä luopuminen on helpompaa, Uro väittää.

Rituaaleihin kuuluvat pakonomaisuus, tarkkuus, toistaminen ja puhtauden vaatimus. Ne tuottavat yhteistä tietoa. Uro pitää avioparin vihkimistä rituaalina, jonka jälkeen monet tietävät, että nämä ihmiset kuuluvat yhteen.

Rituaalit tuovat myös turvaa. Kouluampumisten ja perhesurmien jälkeisiin rituaaleihin on kuulunut kynttilöiden sytyttäminen sekä surmapaikan lähelle että paikkakunnan kirkkoon.

Rituaalit jättävät joitain ryhmiä ulkopuolelle. Muslimit eivät voi suorittaa omia rituaalejaan kristittyjen kirkoissa. Työläiset ovat juhlistaneet vappua muualla kuin Ullanlinnanmäellä. Näin rituaalit tuovat Uron mukaan esille kulttuuriset erot ja eri ryhmien väliset ristiriidat.

Bastubacka, Uro ja Utriainen opettavat rituaalitutkimuksen opintokokonaisuutta Helsingin yliopistossa.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.