Torinon käärinliinasta erottuu ristiinnaulitun miehen hahmo. Kuva: Thinkstock

Roihuvuoressa on esillä mielipiteitä jakava käärinliina

Roihuvuoren kirkossa esitellään maaliskuussa liinaa, johon kuollut Jeesus käärittiin – tai sitten ei.

• 29.02.2016 09:50
• Topias Haikala

Tähän Jeesus kuolleena käärittiin, ehkä.

Roihuvuoren kirkolla järjestetään 6.–28.3. teemanäyttely Torinon käärinliinasta. Alkuperäinen käärinliina on Torinon tuomiokirkossa, ja yleisölle se on esillä vain harvakseltaan. Roihuvuoressa, kahdentuhannen kilometrin päässä Torinosta, esitellään kopiota.

– Se on hyvin näyttävä ja niin hyvällä tekniikalla tehty, että sitä voi aivan läheltä mennä katsomaan, kertoo näyttelyä järjestävä dosentti Juha Hiltunen.

Hiltunen on Suomen tunnetuimpia Torinon käärinliinan asiantuntijoita. Hän perehtyi asiaan ensimmäisen kerran 1980-luvulla ja on julkaissut siitä kirjan Valokuva Jeesuksesta? (Kirjapaja 2009).

Mitä tulee käärinliinaan, Hiltunen on varsin vakuuttunut, että Torinon tuomiokirkossa tosiaan säilytetään kangasta, johon ristiinnaulittu ja kuollut Jeesus Nasaretilainen käärittiin Jerusalemissa kaksituhatta vuotta sitten.

Historiallista rikospaikkatutkimusta

Käärinliina on reilut neljä metriä pitkä ja toista metriä leveä. Kankaasta erottuu selvästi miehen hahmo sekä vatsa- että selkäpuolelta. Käsissä ja jaloissa on lävistysjäljet, ja keho on täynnä väkivallan merkkejä.

– Useiden asiantuntijoiden mukaan jäljet kuvaavat tarkasti kahdentuhannen vuoden takaista roomalaista teloitustapaa, Juha Hiltunen kertoo.

Hiltusen mukaan kysymys on simppeli: joko käärinliina on aito tai se on väärennös.

– Jos kyseessä olisi kuka tahansa muu henkilö kuin Jeesus, murto-osa todisteista riittäisi vakuuttamaan tutkijat. Mutta kun kyse on Jeesuksesta, sitä ei tahdota millään hyväksyä, Hiltunen toteaa.

Mikä Hiltusen sitten on vakuuttanut?

Hiltunen on tutkinut vuosikymmeniä historiallisia väärennöksiä, ja sitä kautta hän tutustui myös Torinon käärinliinaan. Hän lähestyy asiaa rikospaikkatutkijan tavoin. Vaihtoehtoja suljetaan pois yksi kerrallaan.

Hiltusen mukaan on ainakin varmaa, että kyseessä on aito hautaliina, ei käsityönä tehty väärennös. Väärentäjä olisi sen luokan nero, että Leonardo da Vinci jäisi kauas taakse. Liinasta löytyvien siitepölyjälkien ja jalkapohjien tomunäytteiden perusteella se voidaan sijoittaa ajanlaskun alun Palestiinaan.

Torinon käärinliinassa haudattu mies on ristiinnaulittu. Se, että ristiinnaulittu mies on haudattu, viittaa juutalaisuuteen.

– Ristiinnaulitseminen oli tuon ajan roomalaisilla pahin peloterangaistus. Ruumiita ei haudattu, vaan ne jätettiin teidenvarsille eläinten syötäväksi ja pelotteeksi, Hiltunen kertoo.

Juutalaiset eivät kuitenkaan sallineet, ettei ruumiita haudattaisi päivän päätteeksi. Kyseiseltä ajalta tiedetään Hiltusen mukaan vain yksi tapaus, jossa ristiinnaulittu olisi kääritty hautaliinoihin ja haudattu arvokkaasti. Hiltusen mielestä on astronomisen pieni todennäköisyys, että kyseessä olisi kukaan muu kuin Jeesus.

Sittenkin keskiaikainen väärennös?

Kaikki eivät ole Juha Hiltusen kanssa samaa mieltä. Vuonna 1988 Vatikaani antoi luvan tehdä käärinliinalle radiohiilianalyysin. Kolme huippuyliopistoa tutki samaan aikaan liinasta otettua palaa. Kaikki saivat saman tuloksen: kangas on mitä luultavimmin valmistettu 1200–1300-luvulla.

Hiltusta tulos ei vakuuta. Hän huomauttaa, että vuonna 2005 julkaistussa tutkimuksessa todettiin tutkitun palan olleen liinaan keskiajalla lisättyä korjauskangasta.

Monet puhuvat käärinliinasta kieli keskellä suuta. Paavi Fransiscus kutsui sitä pääsiäisenä 2013 ikoniksi, jonka hahmo kutsuu uskovia mietiskelemään Jeesusta. Käärinliinan aitoutta paavi ei kommentoinut.

Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Kaarlo Arffmanin mukaan kyse on lopulta uskon kysymyksestä.

– Tiede ei voi antaa asiasta varmuutta. Se voi parhaassa tapauksessa todeta, että kyseessä on kaksituhatta vuotta vanha kangas, jossa näkyy Jeesuksen kärsimystä muistuttavia merkkejä. Minun ei tarvitse ottaa asiaan jyrkkää kantaa, Arffman toteaa.

Arffmanin mukaan on mahdollista, että kyseessä on Jeesuksen käärinliina, mutta vaikka niin ei olisikaan, usko ei siihen kaadu. Arffman huomauttaa, ettei hänellä ole pätevyyttä ottaa kantaa luonnontieteellisiin menetelmiin. Hän kuitenkin varoittaa luottamasta liiaksi oman aikamme tieteen tuloksiin.

– Käsitykset näistä asioista ovat heitelleet satoja vuosia. Uudet menetelmät voivat keikata kaiken päälaelleen. Toisaalta se, että radiohiilianalyysin näyte olisi otettu korjauspalasta, tuntuu aika alkeelliselta virheeltä, Arffman pohtii.

Roihuvuoren näyttelyä Arffman pitää tärkeänä. Hän on aiemmin käynyt vastaavanlaisessa näyttelyssä Turussa.

– Pidin sitä ajatuksia herättävänä. Se panee ihmisen miettimään, että kristinusko on alkanut konkreettisista tapahtumista eikä vain kirjoituksista.

Torinon käärinliina on Arffmanin mukaan saanut ihmiset myös tiedostamaan, että kristinuskossa on alusta alkaen ollut esineellinen ja aineellinen puoli.

– Uudessa testamentissa esimerkiksi sanotaan, että Jeesuksen viitasta lähti voimaa. Ei se ole mikään keskiaikainen ajatus.

Protestanttisissa piireissä on Arffmanin mukaan ollut tapana ajatella, että kristinusko on vain ihmisen sisäinen ja ihmisen ja Jumalan välinen henkinen asia. Kaikki näkyvä on turhaa. Kristinuskon pitkän historian näkökulmasta ajatus on vieras.

Tarkoitus on herättää kysymyksiä

Myös Juha Hiltunen toteaa, ettei käärinliinan alkuperästä tulla koskaan saamaan täyttä varmuutta. Niin tai näin, käärinliina herättää ajatuksia, ja se on myös Roihuvuoren näyttelyn tarkoitus.

– Tarkoituksena on herättää kysymyksiä, on suhtautuminen uskontoon tai Jeesukseen mikä tahansa, Hiltunen sanoo.