Pysäyttävää. Päivi Majaniemi tutustui vaiteliaana romanien joukkotuhosta kertovaan Miranda-näyttelyyn.
Romanien tukala taival
Romanien joukkotuhosta keskitysleireillä kertova Miranda-näyttely johdattaa pohtimaan mustalaisten nykytilannetta Euroopassa.
Teksti Marjo Kytöharju
Kuva Sirpa Päivinen
Rotat, loiset ja tuhoeläimet ovat myös luonnollisia ilmiöitä kuten juutalaiset ja mustalaiset. – Kaikki elämä on taistelua. Siksi meidän täytyy vähitellen biologisesti eliminoida nämä syöpäläiset.” Näin kirjoitti tohtori Karl Hannemann Saksan Kansallissosialististen Lääkäreiden yhdistyksen lehdessä elokuussa 1938.
Tohtorin kannanotto on luettavissa Kansallismuseon näyttelyssä Miranda – mustalaisten holokausti. Kuka pelkää valkolaista? Ihmisoikeusliiton romanikulttuurin asiantuntijaa Päivi Majaniemeä tämä samoin kuin natsien syrjivät lait ja määräykset puistattavat.
– Miranda-näyttely on hyvä avaus keskustelulle Euroopan romanien joukkosurmasta toisessa maailmansodassa. Asiaahan alettiin tutkia enemmän vasta kymmenkunta vuotta sitten. Näyttely on samalla rohkea veto nykyisessä ilmapiirissä. Viime aikoina kun on esiintynyt koventuneita asenteita maahanmuuttajia ja muita vähemmistöjä kohtaan.
– On myös hupaisaa, kun kysytään, kuka pelkää valkolaista. Hakasalmen huvilassa aiemmin nähdyn romaninäyttelyn nimenä oli Varokaa, mustalaisia! Voi siis kysyä, kumpi on suurempi uhka.
Näyttelyn on tuottanut mustalaiskulttuurin yhdistys Drom kulttuurineuvos Veijo Baltzarin johdolla. Sen punaisena lankana on tarina Mirandasta, slovakialaisen romaniperheen tyttärestä, joka joutui perheineen keskitysleirille.
Mirandan tarina, natsien säädökset ja kannanotot sekä aiheeseen liittyvät valokuvat on painettu kankaisiin. Ne roikkuvat näyttelytilassa pyykkinaruilla, mikä symboloi mustalaisten vaeltamista. Näyttely sisältää myös toisen maailmansodan aikaista mustalaisvaatetusta sekä romanien kohtaloa kuvaavia tilateoksia ja kuvataidetta. Lisäksi siihen liittyy kaksi aihepiiriin liittyvää luentoa.
Päivi Majaniemen mielestä näyttelyssä on erityisen hyvää se, ettei siinä ole mässäilty keskitysleirikuvilla.
– Kankaissa olevat tekstit ja osa kuvista tuovat hyvin esiin romanien järkyttävät kokemukset natsien harjoittamasta rasismista ja vainosta.
– Olisin kuitenkin kaivannut enemmän faktaa romaneista, heidän kielestään ja määrästään eri maissa. Erityisesti olisin halunnut selkeää tietoa siitä, onko kyseinen Miranda ollut oikeasti olemassa ja paljonko romaneja surmattiin holokaustissa. Lähteissä on arvioitu heitä olleen jopa toista miljoonaa.
Romanien tilanne on Euroopassa myös nykypäivänä vaikea. Päivi Majaniemi oli äskettäin mukana romaninaisten kansainvälisessä kongressissa, jossa todettiin Euroopassa olevan 1,5 miljoonaa romanikerjäläistä. Monella heistä ei ole minkään maan kansalaisoikeuksia.
– On häpeällistä, että eurooppalaisissa hyvinvointivaltioissa liikkuu paperittomia ihmisiä, joilla ei ole puhdasta juomavettä eikä saniteettitiloja ja jotka joutuvat asumaan kadulla tai hökkeleissä, Majaniemi toteaa.
– Romaneista yksi viidestä on lukutaidottomia, eikä monella ole koulutusta eikä työtä. Köyhien romanien elämään liittyvät kerjääminen ja ihmiskauppa, ja varsinkin tytöt ja naiset joutuvat alistumaan pakkoavioliittoihin, perheväkivaltaan ja jopa prostituutioon.
Majaniemen mukaan köyhyys rampauttaa, jos se on kestänyt monta sukupolvea. Erityisen huolissaan hän on lapsista, joiden vanhemmat käyvät kerjäämässä kaukana kotoa. Lapset kokevat turvattomuutta, syrjäytyvät ja ajautuvat muita herkemmin rikollisuuteen.
Euroopan unionin jäsenvaltioiden olisi Päivi Majaniemen mielestä päätettävä, miten köyhyydessä elävien romanien tilanne hoidetaan.
– Romaneille olisi järjestettävä asuntoja, terveydenhoitoa, koulutusta ja työtä. Heillä pitäisi olla oikeus samaan sosiaaliturvaan kuin muillakin. Onhan Suomessakin paljon köyhiä ihmisiä, jotka joutuvat elämään tukien varassa. Heillä vain on sisätiloissa viralliset kerjäämiskanavat. Ja leipäjonot, mitä muuta ne ovat kuin kerjäämistä?
Romaniaktivistit ovat arvostelleet sitä, ettei Itä-Euroopan mailta ole vaadittu EU:n jäsenyysneuvotteluissa ohjelmaa romaneiden asioiden hoitamisesta. Esimerkiksi Serbia on ollut pulassa, kun sinne on palannut 100 000 sodan jaloista paennutta paperitonta mustalaista.
Majaniemen mukaan moni Suomen romaneista haluaa auttaa tänne tulleita romanikerjäläisiä.
– Osa ei koe siihen tarvetta, vaikka 60-luvulla myös omat mustalaisemme kerjäsivät kadulla.
Majaniemi haluaa painottaa, että romanit eivät ole yhtenäinen ryhmä Euroopassa ja on paljon hyvinvoiviakin mustalaisia. Suomessa romanipolitiikka on ollut edistyksellistä, mutta romanit joutuvat yhä kohtaamaan syrjintää esimerkiksi työn hakemisessa.
Miranda – mustalaisten holokausti. Kuka pelkää valkolaista?
2.3.2014 saakka Suomen kansallis-museossa, Mannerheimintie 34.
Museo avoinna ti–su klo 11–18,
ma suljettu. Pääsymaksu 8 / 6 e,
alle 18-v. ilmaiseksi.
Luennot:
la 12.10. klo 13 kansanedustaja
Kimmo Tiilikainen,
Suomalaisuuden monet kasvot,
ti 19.11. klo 17 kansanedustaja
Stefan Wallin, Onko marginaali-kulttuuri Suomen perinteisten vähemmistöjen osa?
Jaa tämä artikkeli: