Kotikylässä. Olot Moldovan maakunnan kylissä ovat heikot. Kuva: Marjatta Vesalainen
Romanikerjäläiset rantautuivat Helsinkiin
Lyhyen tauon jälkeen romanikerjäläiset ovat taas rantautuneet Helsinkiin. Keitä he ovat ja miksi he tulevat tänne?
Kun ensimmäiset kerjäävät romanit saapuivat Romaniasta ja Bulgariasta Suomeen syksyllä 2007, täällä oltiin ymmällään uuden ilmiön edessä. Helsingin kaupunki tilasi Helsingin Diakonissalaitokselta selvitys- ja tukiprojektin, joka päättyy tänä keväänä.
Projektin nykyiset työntekijät, sosionomi Marjatta Vesalainen ja romanialainen sosionomiopiskelija Anca Enache, ovat tavanneet satoja romaneja. Osa heistä on haastateltu perusteellisesti. Myös Vesalainen puhuu romaniaa.
Keskenään romanit puhuvat romanikieltä, joka on nimien samanlaisuudesta huolimatta aivan erilaista kuin romanian kieli. Suomen romanien kieltä he ymmärtävät auttavasti. Monet Suomen romanit ovatkin auttaneet Romaniasta tulleita.
Rom po drom -projekti (”Romanit tiellä”) on tarjonnut romaneille käytännön tukea, kuten tulkkausapua akuuteilla lääkärikäynneillä. Onpa Vesalainen ollut mukana synnytyksessäkin. Teltoissa asuvien romanien kännyköitä on ladattu, ihmisiä on viety Diakonissalaitoksen muiden projektien tiloihin suihkuun ja pyykille ja autettu lähettämään rahaa kotiin. Työntekijät ovat neuvoneet romaneja niin autonostossa kuin ehkäisyssäkin ja auttaneet vapaaehtoisia helsinkiläisiä auttajia tulkkeina.
Eniten romanit ovat pyytäneet Rom po drom -projektilta majoitusta, mutta kaupunki ei sitä ole järjestänyt. Tammikuun hätämajoitus oli poikkeus.
Euroopan suurin romanivähemmistö asuu Romaniassa. Heitä on siellä Suomen väkiluvun verran. Romanit ovat Euroopan köyhin väestöryhmä kaikkien mittarien mukaan.
Hankkeen väliraportista piirtyy kuva syvän köyhyyden ja tietämättömyyden noidankehästä. Lapsilta jää koulu kesken tai käymättä – ilmeisin syy on vieras koulukieli, romania.
–Enpä tiedä, moniko suomalaislapsi pystyisi käymään koulua sellaisista oloista, huomauttaa Romanian romanikylissä vieraillut Vesalainen. Ei ole rahaa kouluvihkoihin eikä tilaa tehdä läksyjä. Perheen aikuiset saattavat itse olla lukutaidottomia. Usein vanhemmat kiertävät Eurooppaa kerjäämässä ja tekemässä sekalaisia töitä, koska Romaniassa on vaikea tulla toimeen.
Teiniavioliitot ovat Romanian romanikulttuurin erityispiirre. Tavalla halutaan varjella tyttöjen neitsyyttä. Tytöt naitetaan 14–16-vuotiaina, ja lapsia alkaa yleensä syntyä heti. Samalla alkaa miehen, siis teini-ikäisen pojan, elatusvastuu, josta he eivät pysty huolehtimaan.
Vain harva projektin haastattelemista romaneista kyseenalaisti kuvion. Sitä pidettiin suorastaan kulttuurin kulmakivenä. Lapsen synnyttäminen on naisen elämän tähtihetki. Naiset ovat miestensä käskyvallassa.
Suomeen tullaan sukulaisporukassa, ja perhesiteet ovat kiinteät, mikä suojelee perheenjäseniä. Perinteinen romanikulttuuri ei esimerkiksi hyväksy prostituutiota. Päihteiden käyttökään ei ole haastatelluissa ryhmissä ongelma. Itse asiassa romanit ihmettelivät suuresti suomalaista alkoholikulttuuria, joka toisaalta tarjoaa heille ansaintamahdollisuuden pullonkerääjinä. Viime kesänä he kiersivät useilla festivaaleilla tienaamassa.
Romanit sanovat etsivänsä Suomesta töitä. Joku miehistä pitikin kerjäämistä suurena häpeänä. Projektin työntekijät ovat kädestä pitäen vieneet romaneita työvoimatoimistoon, mutta työnsaanti ei ole onnistunut. Vesalaisen havaintojen mukaan se ei ole myöskään usein oikeasti kiinnostanut romaneja.
Kesällä selvitettiin työmahdollisuuksia mansikanpoimijoina, mutta romanit pitivät työtä huonosti palkattuna. Toisaalta he ovat Espanjassa tehneet juuri sadonkorjuutöitä.
–Jos ei osaa lukea, ei ole ammattikoulutusta tai koulu- ja työtodistuksia eikä osaa puhua muuta kuin äidinkieltään, työnsaanti virallisesti on lähes mahdotonta, Vesalainen tiivistää.
Mielenkiintoista kyllä, romanit kaipasivat haastatteluissa diktaattori Ceausescun aikaa, koska silloin valtio järjesti jokaiselle työpaikan. Jos työ ei kelvannut, passitettiin vankilaan. Nykyisin jokainen on oman onnensa seppä.
Romanit ovat asuneet pääkaupunkiseudulla teltassa, autossa ja leirintäalueella, jopa 15 ihmistä yhdessä mökissä. Jotkut kaupunkilaiset, lähinnä maahanmuuttajat, ovat vuokranneet kotoaan petipaikkaa viitosella yöltä.
Rikollisuuttakin on esiintynyt, mutta ”mafiatoiminnasta” ei ole näyttöä. Romanit kerjäävät omiin tarpeisiinsa eivätkä maksa osuuksia ”isännälle”. Mutta he velkaantuvat Suomen-matkastaan bussimatkan järjestäjille.
Ongelmien syy on äärimmäinen köyhyys, ja sille pitäisi Vesalaisen mukaan tehdä jotakin lähtömaassa. Erityisesti lasten hyvinvointi ja koulunkäynti kärsivät vanhempien jatkuvasta poissaolosta tai jatkuvasta muuttamisesta. Lapset alkavat pitää kerjäämistä normaalina.
–Romanien heikko asema on Euroopan laajuinen ongelma. Kerjääminen ei voi olla ratkaisu, vaikka se ei olekaan laitonta, sanoo Vesalainen.
Kuluva vuosi on EU:n köyhyydenvastainen teemavuosi. Romanit on mainittu yhdeksi pääkohderyhmäksi.
Teksti Eira Serkkola
Jaa tämä artikkeli: