
Pergola. Viherkäytävän ovat suunnitelleet ruotsalaiset sisustusarkkitehdit Eva Rosengren ja Åsa Conradsson. Käytävän kaaret on tehty Paviljongin muovisista kattolevyistä, ja seinälaudoista nikkaroidut terassilaatikot ovat juuri sen kokoisia, että Ikean sininen kassi sopii niihin istutuspussiksi. Keskellä Henrik Enbom.
Roskasta rakkaaksi
Romutavarasta syntyy persoonallinen sisustus edullisesti ja ekologisesti.
Teksti Tuija Pyhäranta
Kuva Esko Jämsä
Kattopaneelista voidaan tehdä pöytä ja hyllystä penkki. Sitä tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan trash design eli romumuotoilu: kertaalleen käytössä ollut materiaali otetaan uudelleen käyttöön.
– Hyvin harva materiaali on todellisuudessa elinkaarensa lopussa silloin, kun se on kerran ollut käytössä, sanoo romumuotoilija Henrik Enbom .
Helsinkiläiset kotitaloudet tuottivat viime vuonna keskimäärin 176 kiloa sekajätettä asukasta kohden. Yksi helsinkiläinen heitti sekajätteen mukana pois esimerkiksi noin 31,8 kiloa muovia, 5,3 kiloa metallia, 3,4 kiloa puuta ja 1,5 kiloa sähkö- ja elektroniikkaromua. Viimeksi mainittuja viedään myös pääkaupunkiseudun Sortti-asemille tonneittain joka vuosi.
Näin ei olisi pakko olla. Enbom toivoo, että tavaroiden elinkaaren sijaan alettaisiin puhua elinympyrästä. Pieni virhe ei vielä tee tavarasta rikkinäistä, mutta jos tavara todella on rikki, sen voi usein korjata. Jos sitä ei voi korjata, ainakin materiaalin voi käyttää uudestaan. Kattopaneelista voidaan tehdä pöytä, pöydästä hylly, hyllystä penkki ja penkistä katto.
Romumuotoilijat olivat mukana Habitare-sisustusmessuilla tänä syksynä kolmatta kertaa. Kaksi vuotta sitten esiteltiin kuvitteellinen Trash Koti ja viime vuonna Trash Hotelli.
Tällä kertaa Henrik Enbom ja Isa Kukkapuro-Enbom olivat luoneet Trash Goes Architecture -kokonaisuuden. Se syntyi kokonaan designpääkaupunkivuonna 2012 helsinkiläisiä ilahduttaneen Paviljongin materiaaleista.
Puisessa tilapäisrakennelmassa järjestettiin kesän ajan erilaisia tapahtumia lounasjoogasta levyraatiin, mutta kun kesä oli ohi, syntyi ongelma: mitä rakennukselle nyt tehtäisiin?
– Onko kulutusyhteiskunnan tahti muuttunut niin kiivaaksi, että tällainen lyhyt aika muuttaa priiman tavaran jätteeksi? Enbom kysyy.
Rakennukselle ei löytynyt sellaisenaan uutta paikkaa, mutta Enbom ja Kukkapuro-Enbom ottivat materiaalin vastaan ja kehittivät siitä yhteistyössä kansainvälisen arkkitehtikollektiivin kanssa erilaisia käyttö- ja taide-esineitä.
Osa puuesineistä ottaa suorasanaisesti kantaa rajattomaan kulutukseen. Henrik Enbomin suunnitteleman pitkän puisen pöytäasetelman päälle on katettu kertakäyttöastiat kolmelletoista. Installaation nimi on Viimeinen ehtoollinen.
– Haluaisin nähdä, että tämä on uuden alkua kulutustottumuksissa. Ymmärrettäisiin, että voidaan tehdä itse. Vanhan materiaalin ja vanhojen tavaroiden hyödyntäminen ei ole vaikeaa.
Sisustustoimittaja ja -blogisti Susanna Vento kertoo, että vanhan materiaalin uusiokäyttö alkaa olla sisustusmaailmassa valtavirtaa. Blogeissa ja lehdissä kierrätetään ja kunnostetaan vanhaa ahkerasti.
– Sisustusblogien pitäjät ovat usein nuoria, eikä heillä ole varaa ostaa kaikkea uutena. Kun ostaa kirpputoreilta vanhaa ja tuunaa sen, saa persoonallisen näköistä edullisesti.
Kierrätysmuoti näkyy myös tyylivalinnoissa. Enää ei tarvitse esimerkiksi kerätä samaa astiasarjaa kuudelletoista, vaan eriparikattaukset sallitaan.
Nyt suosittua on erityisesti pinnatuolien uudelleen maalaaminen. Siihen pystyy kuka tahansa. Itse Vento etsii kirpputoreilta vanhoja kauniita puuvillakankaita. Niissä laatu on vielä käytön jälkeenkin usein parempi kuin uusissa kankaissa.
– Niistä voi ommella pussilakanoita tai torkkupeittoja, sellaisia moderneja tilkkutöitä.
Parasta romumuotoilussa on, ettei siihen välttämättä tarvita ammattilaisen nikkarointitaitoja.
– Suurimman osan tavaroista voi itse valmistaa, jos haluaa ja vähän perehtyy aiheeseen. Tuolien, pöytien ja jakkaroiden tekeminen ei ole mikään rakettitiedettä, Henrik Enbom sanoo.
Aloittelijan kannattaa hänen mielestään valita materiaaliksi puuta. Puu on kaunis materiaali, ja sen työstäminen on helppoa. Jos ensimmäinen yritys epäonnistuu, sen voi paloitella ja polttaa. Niin materiaali tulee joka tapauksessa hyötykäyttöön.
– Epäonnistumista on turha pelätä. Tuote voi onnistua vasta kymmenennellä kerralla. Silloin ideakin on jalostunut, Enbom sanoo.
– Teollisuustuotannossa on tietysti huono juttu, jos tulee sutta ja sekundaa, mutta tavallisessa elämässä se on hölmö ajatus. Eiväthän pullatkaan paistu aina täydellisiksi.
Ympäristöään kannatta tarkkailla myös sillä silmällä, mitkä esineet sopisivat uusiokäyttöön sellaisinaan. Enbomin suunnitteleman Uuden öljylampun varjostin on tehty tyhjästä oliiviöljypurkista.
– Kertaalleen tehty pelti on hyvää peltiä. Miksei sitä voisi hyödyntää uudelleen?
– Tämä on uusin silmin näkemistä. Se on se ahaa tai hauska idea, joka ratkaisee.
Susanna Vento kehottaa pitäytymään yksinkertaisessa ja niukassa tyylissä. Itse tehdyn ei tarvitse näyttää homssuiselta. Alkuperäistä materiaalia ei kannata yrittää peittää liialla koristelulla.
– Riittää, että maalaat. Älä enää maalaa siihen päälle kukkia tai kieputa lankaa.
Kierrättäminen on Vennon mielestä tullut jäädäkseen myös sisustusmaailmaan.
– En usko, että kyse olisi mistään trendistä tai muodista, joka kohta jää pois. Että kohta tulisi uusi juppikausi, jonka aikana kaiken pitäisi taas olla uutta. En ole ennustaja, mutta enpä usko.
Jaa tämä artikkeli: