Lisää roskaa. Jäteastioiden koko kasvaa. Positiivista on se, että näitä roskia ei ole jätetty maahan.
Roskia vai kukkia?
Helsingin puistotyöntekijöiden ajasta suuri osa kuluu pitsalaatikkojemme ja oluttölkkiemme keräämiseen.
Teksti Katri Simonen
Kuva Esko Jämsä
Laiskuus, sanovat Alppipuiston nuoret syyksi roskaamiselle.
– Opittu tapakulttuuri, analysoi Vilhelm, 24.
– Kun roskia on jo joka paikassa, omaa roskaamistaan ei edes huomaa.
Helsingin puistojen nurmikot olivat vielä 1990-luvulla pääosin oleskelulta kiellettyjä paikkoja. Sitten ne avattiin käyttöön, ja nykyään – etenkin helteillä ja suurina kaupunkitapahtumapäivinä – puistot levähtävät täyteen ihmisiä, ja roskia.
– Jäteastioiden volyymi on moninkertaistunut. Pienimmät roskikset olivat ennen 30-litraisia, nykyään 60-litraisia. Suurimmat, puukehälliset maa-astiat, vetivät 140 litraa. Nyt Espalla on kuusi roskakonttia, jotka nielevät yhteensä 21 000 litraa jätettä, Staran vastaava piiripuutarhuri Sampo Sainio kertoo.
Jäteastioiden pitäisi riittää normaaleina viikonloppuina. Erityisissä kaupunkitapahtumissa vastuu jätteistä on tapahtuman järjestäjällä.
Mallikelpoisia ovat olleet muun muassa Kallio Block Party, Roihuvuoren Hanami ja Vallilan Vapputanssit. Pahimmasta päästä ovat ravintolapäivät, koska niillä ei ole varsinaista vastuutahoa. Esimerkiksi Kallion Karhupuistosta kerättiin ravintolapäivän jälkeen kuorma-autollinen roskia.
Lisäksi isojen tapahtumien vaikutukset leviävät järjestäjien vastuualueen ulkopuolellekin.
– Mitkään pöntöt ei riitä, kun kaikki mahdollinen roudataan puistoon, puhahtaa Kallion piirin puistovastaava Veikko Bertell.
Puistotyöntekijän päivä alkaa aamuseitsemältä. ”Ykkösluokan” paikoissa kuten Espalla roskat kerätään joka arkipäivä. Muita ykköspuistoja ovat Vanha Kirkkopuisto ja Eiran puisto. Sen sijaan Kaivopuiston piknik-viihtyvyys on kärsinyt lintujen ulosteista.
Puistoissa tekevät työtä myös suomalaiset ja ulkomaalaiset tölkkien ja pullojen kerääjät.
– Pantilliset pakkaukset menevät tarkkaan kierrätykseen, Sainio sanoo.
Uutta on keräilyyn liittyvä ilkivalta. Panttipakkauksia etsitään roskiksia auki murtamalla. Pöntön sisällä olevan muovipussin sisältö tyhjennetään maahan ja otetaan pussi omaan käyttöön. Usein linnut vielä jatkavat jätteiden levittämistä.
Tämän estämiseksi Hesperian puistossa on alkanut kokeilu: roska-astian kyljessä on erillinen putki, johon panttipullon/-tölkin voi palauttaa ja josta kuka tahansa voi sen helposti ottaa ja kierrättää.
Pantittomia, ulkomailta tuotuja pulloja ja tölkkejä kerääjät eivät huoli. Myös painavat kuohuviinipullot tuppaavat jäämään maahan lojumaan.
– Meillä ei ole mahdollisuutta lajitella jätteitä, joten kaikki menee sekajätteeseen, Sainio sanoo.
Joissakin maissa roskaamisesta sakotetaan. Helsingin kaupungin katu- ja puisto-osaston projektipäällikkö Elina Nummi uskoo myönteisyyden voimaan. Paras keino olisi yhteisöllisyyden henki ja ymmärrys asioista.
– Jätehuolto maksaa aina. Sillä rahalla voisi tehdä niin paljon muuta! Samat puistotyöntekijät, jotka keräävät jätteitä, vastaavat kasvien ja puistojen hoidosta.
– Kun rumuutta siivotaan, se on kauneudesta pois.
www.hyvakasvaa.fi, www.vihreatsylit.fi
Jaa tämä artikkeli: