Roskienkerääjien kylä

Kairon miljoonakaupungin laidalla kohoaa Mokattamin vuori. Sen rinteellä elää 20 000 ihmisen yhteisö, joka hankkii elantonsa keräämällä jätteitä.

• 22.05.2009 21:07
• Satu Toukkari

Perille saapumisesta ei voi erehtyä. Hellepäivänä tyrmäävän kitkerä haju tunkeutuu auton sisätiloihin. Tien varrella näkyy suuria roskaröykkiöitä, aaseja vetämässä jätekärryjä, korkeilla jätepaaleilla lastattuja autonlavoja ja kaiken keskellä puikkelehtii ihmisiä ja eläimiä.

Miesväen hoitaessa jätteiden keruun alhaalta kaupungista naiset ja lapset suorittavat lajittelun. Jätelastit kipataan talojen pihoille, joilla lajittelu tapahtuu. Kaikki uudelleenjalostettavaksi sopiva jäte myydään eteenpäin tai valmistetaan uusiotuotteiksi roskienkerääjien yhteisössä. Orgaaninen jäte maistuu sioille ja vuohille.

Likaisen työn ja ympäristön vuoksi jätteidenlajittelijat ovat alttiina erilaisille terveysongelmille kuten hepatiitille ja loisille.

Erään kujan varrella sijaitsee koulutus- ja kierrätyskeskus, jossa oppilaat saavat ammattikoulutusta ja voivat tehdä opiskellessaan myös palkkatyötä.

Kierrätyskeskuksen naiset esittelevät mattopajaa, jossa matonkuteista valmistetaan räsymattoja ja laukkuja. Isommista kangaspaloista tehdään tilkkutöitä, seinävaatteita, peitteitä, tyynynpäällisiä, vaatteita ja laukkuja.

Paperipajassa paperimassa nostetaan isoista altaista levyiksi, joista vesi puristetaan pois ja levyt siirretään kuivumaan. Pienessä puodissa myydään toinen toistaan kauniimpia paperituotteita.

Koulutuskeskus hoitaa tuotteiden markkinoinnin sekä paikallisesti että kansainvälisesti. Tukkuostajat tulevat paikan päälle ja tuotteita myydään myös erilaisilla messuilla.

Ammattikoulutus tukee erityisesti kylän naisten asemaa. Opettajat kertovat, että naisia olisi vaikea saada vain lukutaidon opiskeluun. Siksi lukutaidon opetus kannattaa yhdistää ammattikoulutukseen ja työntekoon.

Päivittäin töitä tehdään kaksi tuntia, muu aika käytetään opiskeluun. Yksinkertaisten kädentaitojen ja niihin liittyvän ammatin oppiminen kestää 3–6 kuukautta. Sen jälkeen nainen voi perustaa yrityksen tai jatkaa työssäkäyntiä keskuksessa. Koulu mahdollistaa myös opintojen jatkamisen.

Mokattamia kierrellessä huomaa, että siellä täällä talojen seiniin on maalattu isoja ristejä. Suurin osa alueen väestä on kristittyjä.

Ortodoksinen koptikirkko on tehnyt paljon työtä alueen elinolojen kohentamiseksi. Kirkon toimesta vuorelle on rakennettu kaunis luostarialue useine luolakirkkoineen. Alueella sijaitsee myös urheilukenttä, kerhotiloja, kahvila, kirjamyymälä sekä rauhallinen istuskelualue, joka kokoaa erityisesti nuoria viettämään aikaa yhdessä.

Kirkon yhteistyökumppaneina Mokattamin kylässä toimii useita kansalaisjärjestöjä. Yksi niistä on Egyptin Pipliaseura, joka toimittaa lukutaito- ja raamattumateriaalia alueen lapsi- ja nuorisotyöhön sekä tukee vammaisten leiritoimintaa.

Mokattamin kristillisen yhteisön hengellinen johtaja on isä Samaam, joka aloitti työnsä tässä Kairon pelätyimmässä ja halveksituimmassa slummissa jo 1970-luvulla.

Nykyään kylästä löytyy myös kirkon ylläpitämä "peruskoulu", joka tarjoaa opetusta niin lapsille kuin aikuisillekin. Koulussa opetetaan muun muassa lukemista, kirjoittamista ja laskentoa sekä kotitaloutta, kodinhoitoa, vaatehuoltoa ja kädentaitoja. Koulua käydään keskimäärin kolme vuotta.

Koulussa on paljon myös vammaisia oppilaita. Jotkut heistä ovat kuuroja ja mykkiä, joten koulussa opetetaan myös viittomakielellä.

Pyhäkoulu- ja lukutaitotyön kuulumisia Egyptistä la 16.5. klo 10.30 Seurakuntien talon auditoriossa, Unikkotie 5 C.

Egyptin koptit

• Egyptin yli 82 miljoonasta asukkaasta noin 10 prosenttia on kristittyjä. Heistä suurin osa kuuluu ortodoksiseen koptikirkkoon.
• Koptikirkko on Lähi-idän suurin kristillinen kirkkokunta. Koptikirkossa yhdistyy ikivanha traditio ja nykyaika. Kirkko tekee Egyptissä muun muassa vireää sosiaalista työtä.
• Egyptiläisistä naisista peräti 40 prosenttia on lukutaidottomia. Yksi kirkon ajankohtaisista hankkeista on naisten lukutaidon ja aseman parantaminen.