null Röyhkeää käytöstä invapaikoilla

Liikuntavammainen Esa Rantala hankki Haagan ostarille kaksi uutta liikkumisesteisten pysäköintipaikkaa. Kuva: Sirpa Päivinen

Liikuntavammainen Esa Rantala hankki Haagan ostarille kaksi uutta liikkumisesteisten pysäköintipaikkaa. Kuva: Sirpa Päivinen

Röyhkeää käytöstä invapaikoilla

Esa Rantalaa harmittavat autoilijat, jotka pysäköivät invapaikoille ilman tarvittavaa lupaa.

Etelä-Haagan R-kioskilla riittää vipinää arkipäivänä. Kioskin edessä on kaksi liikkumisesteisten pysäköintipaikkaa, joista toiseen on parkkeerattu Esa Rantalan auto. Vammaisen pysäköintiluvan omistava Rantala käy usein kioskilla ja sen viereisessä elintarvikeliikkeessä, mutta monesti hän on joutunut etsimään parkkipaikan muualta. Monta kertaa näillä paikoilla könöttävät autot, joissa ei ole näkyvissä minkään sortin lupaa.

– Jos siitä huomauttaa, autojen kuljettajat eivät useimmiten ole moksiskaan, alkavat vain helposti soittaa suutaan.

Eläkkeellä oleva Rantala sai kymmenen vuotta sitten aivoinfarktin, jonka vuoksi hänen vasemman puoleinen kätensä ja jalkansa toimivat normaalia huonommin. Rantala joutuu turvautumaan kävellessään keppiin tai rollaattoriin.

– Pystyn sentään liikkumaan jollakin tavalla, onhan paljon myös niitä, jotka joutuvat käyttämään pyörätuolia. Asioiminen on joka tapauksessa paljon helpompaa, jos saa auton lähelle.

Isännöitsijä auttoi

Esa Rantala on toiminut itse aktiivisesti liikkumisesteisten pysäköintipaikkojen lisäämiseksi. Muutettuaan viitisen vuotta sitten Haagaan hän sai hoidettua kotinsa lähelle kaksi tällaista parkkipaikkaa. Myöhemmin hän otti yhteyttä ostoskeskuksen R-kioskin kiinteistöä hoitavaan isännöitsijätoimistoon, joka ryhtyi järjestämään invapaikkoja kioskin eteen.

– Oli hienoa, että pyyntöni otettiin heti vakavasti. Isännöitsijät voisivat ylipäätään miettiä, missä invapaikkoja tarvitaan. Esimerkiksi lähiöiden ostoskeskuksissa niitä voisi olla enemmän.

Rantalan mukaan invamerkkejä rikotaan paljon. Nytkin on R-kioskin toisen pysäköintipaikan merkki kokonaan poissa. Riesana ovat myös väärennetyt pysäköintiluvat. Rantala ehdottaakin, että lupaan laitettaisiin jonkinlainen hologrammi, josta voisi helposti tunnistaa sen aitouden.

Sakotettavia riittää

Kaupungin johtava pysäköinnintarkastaja Otto Kuitunen tiedostaa invapysäköinnin ongelmat. Liikkumisesteisten pysäköintipaikkoja käytetään häpeämättä hyväksi, ja siitä kirjoitetaan vähintään 4–5 sakkoa päivittäin.

– Tämä on yleisempää kantakaupungissa, jossa invapaikkoja on enemmän. Valtaosa pysähtyy niihin lyhytaikaisesti 5–10 minuutiksi. Pysäköinnin valvominen ei voi olla täysin kattavaa, mutta invapaikat, pysäköintikieltoalueet ja suojatiet ovat liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden takaamiseksi erityisessä valvonnassa.

– Toisinaan ongelmia aiheuttaa se, jos perheeseen on myönnetty lupa vammaisen kuljettamista varten ja lupaa käytetään muihinkin ajoihin.

Lupia väärennetään

Tarkastajat törmäävät myös yhä useammin väärennettyihin pysäköintilupiin. Kuitusen mukaan väärentäminen on värikopiokoneella yksinkertaista.
– Värieroa ei pysty välttämättä näkemään, mutta meillä on kuitenkin keinoja erottaa aito väärästä.

– Poliisihan luvan myöntää, ja ehkä lupalappua olisi syytä uudistaa jotenkin. Minusta aiempi käytäntö oli valvonnan kannalta parempi, koska silloin luvassa näkyi myös auton rekisterinumero.

Pysäköintilupia myös varastetaan autoista, eikä niiden jäljittäminen ole helppoa. Kuitunen on kuullut, että Euroopassa luvilla käydään jopa kauppaa.

Poliisi voi myöntää vammaisen pysäköintiluvan liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle tai hänen kuljettamistaan varten. Luvalla saa pysäköidä liikkumisesteisen pysäköintipaikalle, pysäköintikieltomerkin vaikutusalueella ja maksutta maksulliselle pysäköintipaikalle. Lupa sijoitetaan auton tuulilasin sisäpuolelle näkyvään paikkaan.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.