null Rukoilla saa, muttei siunata

Rukoilla saa, muttei siunata

Vähänkin etäämpänä kirkon sisäpiirin ajatuksenjuoksusta oleva on varmasti jälleen kummissaan. Mitä ihmettä piispat oikein tarkoittavat, kun he sanovat, että homoparien puolesta tai heidän kanssaan kyllä saa rukoilla, mutta heidän liittoaan ei voi siunata?

Ei haluta, että kirkossa voitaisiin toimittaa näille pareille seremonia, joka vastaa miehen ja naisen keskinäiseen avioliittoon vihkimistä tai sen siunaamista. Kirkossa on kuitenkin kovia paineita siihen, että näitäkin pareja palveltaisiin. Niinpä piispat suostuvat siihen, että heidän puolestaan rukoillaan, kunhan kyseessä ei ole viralliseksi luokiteltava seremonia.

Piispojen päätöksessä voi nähdä viisauttakin. He tuntevat niin sanotusti pappenheimilaisensa. Nykyisessä kirkolliskokouksessa ei ole mitään mahdollisuuksia viedä läpi muutosta, joka toisi homoparien siunaamisen viralliseksi kirkolliseksi toimitukseksi. Siksi on jo iso askel, että annetaan papeille lupa palvella näitä pareja kristillisellä sanomalla ja rukouksella. Päästään joutavista valituksista ja kanteluista, joita asian ympärille on viritelty.

Sitten onkin enää semantiikkaa, puhutaanko rukouksesta vai siunauksesta. Fiksut papit kyllä keksivät ilman kirkkokäsikirjan apuakin muodot, joilla näistä tilanteista saadaan puhuttelevia ja herkkiä. Pääasia ei liene, että pappi lukee sanoja kaavan mukaan, vaan se, että voidaan tuntea Jumalan hymyilevän.

Periaatteessa tärkeää on myös selkeä määrittely siitä, ettei kirkon työntekijänä oleminen ole sukupuolisesta suuntautumisesta kiinni. Tässä on kuljettu pitkä matka muutamassa vuosikymmenessä. Ei ole kauaa siitä, kun julkihomo lensi kirkon virasta kuin leppäkeihäs. Vieläkin on vahvoja voimia, jotka haluaisivat, ettei heille olisi sijaa kirkon työyhteisössä. Tällaiset ajatukset piispat selkeästi torppaavat. Kirkossakaan ei ketään saa syrjiä sukupuolisen suuntautumisen perusteella.

Monet ovat pettyneitä piispojen kannanottoon. Pettyneitä on sekä sillä että tällä puolen. Jotkut katsovat, että kirkossa luopumuksen ajat sen kuin kasvavat. Toiset näkevät, että kovin ovat hitaita kirkon kiireet, kun sen ajattelua ja käytäntöjä tuodaan tähän päivään. Tässä vaiheessa meille nyt vain ei ole tämän häävimpää kirkkoa suotu.

Päätoimittaja

Seppo Simola

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.