null Rukous sudokun lomassa

Rukous sudokun lomassa

Jumala rukoilee jo meissä. Meidän tehtävämme on havahtua siihen, sanoo Henry Morgan.

Newcastlen rautatieasemalla vaeltaa tylsistynyt mies. Hän poikkeaa pieneen kioskiin ja ostaa aikansa kuluksi ensimmäisen käsiin osuneen lehden. Se on täynnä sudokuja, japanilaisia numeroristikoita. Mies alkaa ratkaista arvoituksia. Lehti imaisee hänet täysin.

Umpikujasta ulos

Mies on Henry Morgan, hengellinen ohjaaja ja Englannin anglikaanisen kirkon pappi. Sudokunsa äärellä hän oivaltaa monta totuutta rukouksesta.

Esimerkiksi sen, että väsyneenä ei kannata edes yrittää. Sudoku ja rukous vaativat virkeän mielen. Tai sen, että arvoitukseen on olemassa ratkaisu, vaikka sitä ei juuri sillä hetkellä huomaisikaan.

Jos tulee vastaan umpikuja, voi hellittää hetkeksi ja palata asian ääreen myöhemmin. Useimmiten pieni, vaikeasti havaittava johtolanka valaisee koko kuvion, tai ainakin osan siitä.

– En tiedä, voiko sitä hetkeä kutsua ilmestykseksi, mutta ehkä pitäisi, Morgan muistelee jälkeenpäin.

Henry Morgan tunsi pappiskutsumuksensa jo teini-ikäisenä. Viidentoista vuoden ajan hän työskenteli pappina lontoolaisessa anglikaaniseurakunnassa, kunnes alkoi tarvita lisää tilaa omalle hengelliselle kasvulleen.

Morgan päätyi hengellisen ohjauksen kurssille. Kutsumus syveni niin, että hän jätti virkansa ja perusti Annunciation Trust -järjestön, joka keskittyy hengelliseen ohjaukseen.

– Vuodet seurakuntapappina olivat eräänlaisia oppivuosia. Niiden aikana opin yleisiä papin taitoja ennen kuin olin valmis olemaan se pappi, jollaiseksi minut on kutsuttu.

Seiso ja ihmettele

Hengellisellä ohjauksella on pitkät juuret kristillisen kirkon historiassa. Siihen on kiinnitetty huomiota erityisesti luostareissa.

Hengellisellä ohjauksella tarkoitetaan oman hengellisen matkan pohdintaa kokeneemman oppaan seurassa. Ohjaajan kanssa voi keskustella esimerkiksi uskon kysymyksistä sekä omasta kutsumuksesta ihmisenä ja kristittynä.

Henry Morganin mielestä hengellisen elämän tiellä on nykypäivänä kaksi suurta estettä.

– Ensimmäinen niistä on kiireen kulttuuri. Hengellistä elämää vaikeuttaa myös ajatus, että jos rukous on Jumalasta, sen täytyy olla vaikeaa.

Morganin vastaus on täysin päinvastainen.

– Jos Jumala on rakkaus, ei rukouskaan voi olla kovin monimutkaista. Olen varma, ettei se ole aina helppoa, mutta yhtä varma olen siitä, että se on usein hauskaa, jännittävää ja elämää uudistavaa.

Morgan rohkaisee usein ihmisiä rauhoittumaan, yksinkertaisesti seisomaan ja ihmettelemään, mitä sanottavaa Jumalalla on. Siitä alkaa hitaasti versoa rukous.

Läsnäolo on lahjaa

Mutta palataan perusasioihin. Mistä me oikein puhumme, kun puhumme rukouksesta?

– Rukous on mitä tahansa, mikä ruokkii Jumalan ja ihmisen suhdetta. Jumala hoitaa suurimman osan rukouksesta. Jos ihminen haluaa rukoilla, se johtuu siitä, että sielu haluaa vastata Jumalalle, joka jo rukoilee ihmisessä.

Morgan on ollut toimittamassa kirjaa The God You Already Know, Jumala jonka jo tunnet. Kirjaan on koottu erilaisia kertomuksia Jumalan kohtaamisesta toinen toistaan mielikuvituksellisimmissa yhteyksissä.

Mitä kirjan nimi tarkoittaa?

– Me tiedämme jo suurimman osan siitä, mitä meidän tarvitsee tietää Jumalasta. Emme tarvitse enää uutta tietoa. Mutta tarvitsemme ehdottomasti rohkaisua, jotta löytäisimme Jumalan läsnäolon aarteen ja oppisimme luottamaan siihen.

– Suurimmalla osalla ihmisistä on kokemus jostain itseään suuremmasta. He eivät vain välttämättä anna sille nimeä Jumala, Morgan pohtii.

Kokemus voi olla tunne, järkeilyn lopputulos tai sitkeä intuitio.

– Millainen se sitten onkaan, meillä ei ole valtaa siihen: se tulee ja menee. Ehkä se on hyvä asia. Kokemus Jumalasta on lahjaa.

Rukouksen miljardit muodot

Henry Morgan muistuttaa, että rukouksella on miljardi muotoa. Jo pelkkä sisään- ja uloshengitys voi olla rukousta.

– Tarina kertoo miehestä, joka kysyi papiltaan, saako hän polttaa tupakkaa rukoillessaan. Et missään nimessä, vastaus kuului. No saanko sitten rukoilla samalla kun poltan tupakkaa, mies jatkoi. Ilman muuta, pappi sanoi.

– Jumala on viisaudessaan luonut meidät kaikki erilaisiksi, ja siksi on oltava yhtä monia rukouksen muotoja.

Eikä rukous pysy koskaan paikallaan, Morgan muistuttaa. Elämänvaiheet ja jumalasuhteen syveneminen muuttavat rukousta jatkuvasti.

– Jos tämänhetkinen tapasi rukoilla tuntuu tylsältä, ehkä Jumala kutsuu sinua kokeilemaan uutta tietä. Luota siihen, mikä tuntuu toimivalta. Kenties on myös hyvä pohtia asiaa sellaisen ihmisen kanssa, jolla on kokemusta hengellisestä elämästä.

Hengellisessä ohjauksessa Morgan kysyy lähes poikkeuksetta: mikä sinusta on mukavaa, mistä nautit?

– Kokemukseni mukaan sellaiset asiat vievät meidät lähes suoraan Jumalan luokse. Ehkä siksi, että kun meillä on hauskaa, olemme rentoutuneita ja myös tavallista avoimempia Jumalalle.

Ei Morgankaan ajattele, että rukous on aina hilpeää ja yhteys jatkuvasti auki.

– Osa ihmisen kokemusta on sekin, että jossain vaiheessa Jumala on poissa tai vaiti. Sitä ei pidä ottaa henkilökohtaisesti. Niin käy lähes kaikille, eikä se ole mikään rangaistus.

Morgan muistelee Kalkutan äiti Teresaa, jonka ajatellaan olevan yksi viime vuosisadan pyhimmistä ihmisistä. Äiti Teresan päiväkirjoista voi lukea, kuinka Jumalan poissaolo ja vaikeneminen piinasivat häntä läpi elämän. Armon vilaukset olivat vähissä.

Pyhät Rollarit

Jumala kävelee vastaan mitä ihmeellisimmissä paikoissa, Henry Morgan ajattelee. Sen osoittaa jo Raamattu, jossa Jumala puhuttelee ihmistä luonnonilmiöissä, lähimmäisissä, kirjakääröjen riveillä, kärsimyksen keskellä… Lista on loputon, eikä Jumalan mielikuvituksella ole rajoja.

– Kristillisen evankeliumin ydin on siinä, että Jumala kohtaa meidät arkemme keskellä, iloissa, kivuissa ja tasapaksussa elämässä. Sillä tavalla Jumala tekee koko elämästä pyhän. Meidän tehtävämme on kasvaa huomaamaan se.

Morgan on huomannut pyhyyden yhdessä keskeisessä intohimossaan, Rolling Stonesissa. Mick Jaggerin ja Keith Richardsin kappaleet ovat olleet lähes aina osa hänen elämäänsä. Niiden kuunteleminen, niiden mukana laulaminen ja tanssiminen ovat Morganille yksi Jumalan kohtaamisen tapa.

– Ai missä Jumala on heidän musiikissaan? Kaikkialla! Jumala on sykkivässä biitissä, vapautumisen tunteessa, luovuudessa, rujoissa liikkeissä, täydessä anarkiassa.

Henry Morgan osaa jo kuvitella oman kuolemansakin.

– Vanhainkodissa soi musiikki. Se on Rolling Stones! Raahaudun ulos huoneestani ja alan liikkua, aluksi hitaasti mutta sitten yhä nopeammin, kunnes rojahdan lattialle ja Jumala vie minut täältä kauniimpaan paikkaan.


Kirkkopäivät haastavat keskusteluun ja hiljaisuuteen

Kirkkopäiviä vietetään Kuopiossa 17.–19.5. Tässä on muutama poiminta päivien ohjelmasta.

  •  Henry Morgan kertoo hengellisestä ohjauksesta perjantaina 17.5. klo 17.30 Kuopion musiikkikeskuksen kamarimusiikkisalissa. Lisäksi Morgan toimii hengellisenä ohjaajana 17. ja 18.5. Hiljaisuuden talossa Vanhassa pappilassa. Paikalla on myös muita hengellisiä ohjaajia. Ohjausta on sekä suomeksi että englanniksi yksilöllisesti ja ryhmissä. Ohjauksiin ilmoittaudutaan Hiljaisuuden talossa, joka on avoinna perjantaina ja lauantaina klo 9–21.30.
  • Toinen ulkomaisista päävieraista on Alister McGrath, joka työskentelee professorina King’s Collegessa Lontoossa. McGrath puhuu erityisesti uusateismista otsikolla ”Onko Jumalassa mitään järkeä?” perjantaina 17.5. klo 14 Kuopion musiikkikeskuksen konserttisalissa.
  • Global Christian Forum kokoaa yhteen kristittyjä erilaisista taustoista. He kertovat omasta tavastaan hahmottaa kristinuskoa ja pohtivat kristittyjen ykseyttä. Puhujina ovat Luther-säätiön pastori Kalle Väätäinen, tutkija Sari Roman-Lagerspetz, pastori Mari Leppänen sekä systemaattisen teologian ja patristiikan yliopistonlehtori Pekka Metso. Foorumi kokoontuu lauantaina 18.5. klo 16 Kuopion musiikkikeskuksen jazzklubilla.
  • Kirkko Areena porautuu kirkon tulevaisuuteen monessa tapahtumassa pitkin viikonloppua. Jos olisin itsevaltias kirkossa -tilaisuudessa kuullaan neljä puheenvuoroa lauantaina 18.5. klo 15 Kuopion torilla. Oman näkynsä esittelevät kansanedustaja Mikael Jungner, kirjoittaja Kaarina Hazard, käsikirjoittaja-pappi Kai Sadinmaa ja kirjoittaja Taina West.

www.kirkkopaivat.fi.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.