Mielleyhtymiä. Helsingin tuomiokirkko tulee Juha Eklundin mieleen aina, kun hän näkee Sveitsin eduskuntatalon, Bundeshausin. Ulkosuomalais-työntekijät kohtasivat viikonloppuna Helsingissä.
Rukous sujuu äidinkielellä
Kirkko palvelee suomalaisia myös ulkomailla.
Teksti ja kuva Päivi Arvonen
Suomenkielinen seurakuntayhteys sekä mahdollisuus saada sielunhoitoa omalla äidinkielellä on tärkeää etenkin ikääntyville suomalaissiirtolaisille.
– Ulkomailla asuvia suomalaisten elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia riippuen siitä ovatko he ulkomaille vuosikymmeniä sitten muuttaneita vai nuorempaa työn perässä maailmaa kiertävää kansainvälistä sukupolvea, sanoo ulkosuomalaisten parissa lähes 10 vuotta työskennellyt rovasti Juha Eklund.
Saksalaiset sukulaiset, saksan kielen taito sekä halu lähteä maailmalle veivät Eklundin papiksi Frankfurtiin vuonna 1992. Kuuden Saksan vuoden jälkeen hän palasi seurakuntatyöhön Suomeen. Kesällä 2010 häntä pyydettiin papiksi Sveitsiin, jossa ei aiemmin ollut päätoimista suomenkielistä pappia.
– Suomenkielisten seurakuntapalvelujen merkitys korostuu ikääntyvien suomalaissiirtolaisten kohdalla etenkin silloin, kun esimerkiksi puolison kuoltua linkki omaan turvaverkkoon rakoilee tai katkeaa, Eklund kertoo.
Kontaktihenkilöverkoston rakentaminen Sveitsin suomalaisille on yksi Eklundin työn alla olevista projekteista.
– Kontaktihenkilöajatuksen hyväksyminen ei ole itsestään selvää. Ne, kenellä menee hyvin, eivät ehkä näe verkostolle tarvetta.
Eklund haluaa rohkaista kaikkia ulkomailla pysyvästi tai tilapäisesti asuvia suomalaisia selvittämään yhteystiedot paikalliseen suomalaiseen seurakuntaan.
– Suuri haaste on kohdata ja tavoittaa nuoret kansainväliset ulkosuomalaiset. He kuvittelevat pärjäävänsä ilman kirkkoa ja uskoa, mutta tarve saattaa tulla vastaan perhe-elämän muutoksissa tai kriisitilanteissa.
Tavoittaakseen mahdollisimman monia Sveitsin suomalaisia Juha Eklund on rakentanut omat kotisivut. Hän on aktiivinen myös Facebookissa, jonka keskusteluryhmien kautta hän jakaa tietoa suomenkielisistä seurakuntapalveluista Sveitsissä.
– Tiedonkulun nopeuden muutos on ollut huikea. Saksassa 90-luvulla faksin lähettäminen oli tiedonsiirron nopein muoto. Aiemmin kauhistelin Facebookia, mutta nyt se on minulle paitsi tärkeä yhteydenpitomuoto myös työväline, Eklund sanoo.
Eklundin työalueena on koko Sveitsi. Jumalanpalveluksia hän pitää noin kymmenellä paikkakunnalla. Jumalanpalvelusten kieli on yleensä suomi, mutta kirkollisten toimitusten kielenä on suomen lisäksi yleensä myös joko saksa tai englanti.
Nuoren polven siirtolaisten saaminen mukaan suomenkieliseen seurakuntayhteyteen on iso haaste myös Australian Sydneyssä, jossa pastori Martti Paananen on työskennellyt syksystä 2011 lähtien.
– Valtaosalle Australiaan 50- ja 60-luvulla muuttaneista suomalaisista kirkko on merkittävä turvan ja lohdun antaja. Heille on tärkeää, että jumalanpalveluskieli on suomi, Paananen kertoo.
Hän ei pidä ajatusta kaksikielisistä jumalanpalveluksista hyvänä.
– Kaksikieliset jumalanpalvelukset eivät toimineet hyvin Tukholmassa. Jumalanpalvelus ja vaikkapa Isä Meidän -rukous on eri asia omalla äidinkielellä kuin vieraalla kielellä, Tukholman suomalaisessa seurakunnassa vuodesta 2006 vuoteen 2011 työskennellyt Paananen sanoo.
Australiassa toimii tällä hetkellä neljä päätoimista pappia suomenkielisessä seurakuntatyössä. Seurakuntalaisten ikääntyessä suomenkielisen työn painopiste siirtyy jumalanpalveluksista kirkollisiin toimituksiin ja pappien määrä vähenee.
– On tärkeää, että kirkko seisoo jatkossakin niiden ihmisten rinnalla, jotka rakensivat Australian suomalaiset seurakunnat talkootyönä, Paananen sanoo.
Australialaisten pappi Paananen viihtyy hyvin suur-Sydneyssä, jossa on lähes Suomen väkiluvun verran asukkaita.
– Alusta asti tunsin olevani tervetullut. Kanssakäyminen on välitöntä. Tukholmassa en käynyt seurakuntalaisten kotona, mutta Sydneyssä on mutkaton kylään poikkeamisen kulttuuri.
Suomenkielisiä ulkosuomalaisseurakuntia tai Suomen evankelisluterilaisen kirkon ulkosuomalaistyön yhteyshenkilöitä toimii maailmalla yli 40 maassa.
Suomenkielinen seurakuntatyö maailmalla on yleensä osa luterilaisen sisarkirkon työtä. Työtä voidaan tehdä myös ekumeenisessa yhteydessä jonkun toisen kirkkokunnan kanssa. Kirkon ulkosuomalaistyössä työskentelee noin 140 päätoimista työntekijää.
Suomalaisten seurakuntien tilaisuuksiin ovat tervetulleita myös suomalaiset matkailijat. Kirkon turistityö palvelee suomalaisia lomalaisia lomakohteissa.
Kirkon ulkosuomalaistyöntekijät saavat usein tiedusteluja suomalaispariskunnilta, jotka haluavat mennä naimisiin ulkomailla. Jokaisella Suomen evankelisluterilaisen kirkon papilla on vihkioikeus Suomen rajojen sisäpuolella, mutta vain osalla siirtolais- ja turistityössä toimivista papeista on vihkioikeus asemapaikassaan.
Lisätietoa kirkon ulkosuomalaistyöstä verkossa evl.fi/ulkosuomalaiset, Sydneyn suomalainen Etelän Ristin Seurakunta: www.etelanristi.com, Juha Eklundin kotisivut Suomalainen kirkko Sveitsissä: www.pappisveitsissa.com
Jaa tämä artikkeli: