Tekijätiimiä. Jukka Kemppinen (oik.) kertoo, että taustan holvikaaren keltainen on Kiinassa ylhäisyyden väri. Hän on Eeva Litmasen (vas.) ja Päivi Hartzellin kanssa pistänyt touhuksi Dandelion-koulun hyväksi. Kuva: Liisa Huima
Runoutta ja musiikkia siirtolaiskoulun puolesta
Meilahden kirkossa järjestetään poikkitaiteellinen tukikonsertti pekingiläisen Dandelion-koulun hyväksi.
Pekingissä sijaitsevalla Dandelion-yläkoululla on ongelma: sen yli ollaan rakentamassa moottoritietä.
– Nämä ovat pelotonta väkeä. Uusi koulu on jo rakenteilla ja budjetti melkein kasassa, kertoo koulun suomalaista tukiryhmää vetävä Tiina Herlin.
Dandelion on Pekingissä harvinaisuus. Se on kaupungin ainoa yläaste maan sisäisille siirtolaisille, joilla ei ole Pekingissä asuinpaikkaoikeutta. Koulu pyörii lähes täysin yksityisellä tuella, ja sen suomalaisessa tukiryhmässä on nyt kääritty hihat. Lauantaina 10.10. järjestetään Meilahden kirkossa poikkitaiteellinen tapahtuma, jonka lippu- ja myyntitulot menevät Dandelionille.
Kovan luokan vapaaehtoisporukka
Jukka Kemppisen juttu virtaa asiasta toiseen niin, ettei kiinni tahdo saada. Kemppinen on eräänlainen joka asian aivo, Kirkkonummen uomo universale. Hän on oikeustieteen professori ja kulttuurihistorian dosentti, runoilija ja kääntäjä, vuoden 2013 Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen blogipalkinnon voittaja ja niin päin pois.
Mutta kun Kemppinen puhelee Paavo Haavikosta ja Pentti Saarikoskesta vaivautumatta mainitsemaan etunimiä, Provencen ja Kiinan virkamieskulttuurista, klassisen runouden kääntämisestä eri kielistä ja suomalaisen lakikielen ongelmista, punainen lanka tuppaa katoamaan. Onneksi Kemppisen vieressä istuva näyttelijä Eeva Litmanen toppuuttaa ja huomauttaa, ettei toimittaja tainnut nyt kysyä tuota.
Kemppinen ja Litmanen ovat kumpikin mukana Dandelion-koulun tukikonsertissa. Kemppinen on suomentanut tapahtumaa varten tang-kauden kiinalaista runoutta, josta hän myös alustaa. Konsertissa esitetään vuorotellen länsimaista taidemusiikkia Bachista Chopiniin ja runoja Li Polta, Tu Fulta ja Wang Weiltä. Orkesteri koostuu huippunimistä, ja Litmanen, Seppo Maijala ja Alina Tomnikov näyttelevät runojen kohtauksia. Kokonaisuuden ohjaa Päivi Hartzell. Ennen konserttia pidetään myös taidehuutokauppa, jossa myydään koulun oppilaiden töitä.
– Yksi kirkon ominaisuus on hartaus, ja minusta meidän pitää vähän taistella sitä vastaan. Nämä runot ovat niin paljon muutakin kuin hartaita, Litmanen kertoo.
Yksi kirkon ominaisuus on hartaus, ja minusta meidän pitää vähän taistella sitä vastaan.
– Eeva Litmanen
Hän uskoo poikkitaiteellisen kokonaisuuden toimivan.
– Musiikki tukee puhetta ja auttaa viestin perillemenoa. Siinä on näyttelijän helppo olla mukana.
Tang-kauden runojen teemat ovat tuttuja: ystävyys, sota, vanhuus ja viinin ilot.
– Pertti Nieminen käänsi 1960-luvulla alkukielestä, mutta nyt tuntui, että maailma ja kieli ovat muuttuneet, Jukka Kemppinen kertoo.
Kemppinen ei itse kääntänyt kiinasta, vaan seitsemästä eurooppalaisesta kielestä. Se ei hänen mielestään ole ongelma.
– Kiinalaisetkaan eivät ole näiden merkityksistä yksimielisiä. Inspiroitunut käännös voi avata runolle uusia merkityksiä.
Myös Kemppinen nauttii tapahtuman poikkitaiteellisuudesta. Kirjoittaja ja näyttelijä ovat osa yhtä kokonaisuutta.
– On äärimmäisen antoisaa kirjoittaa sellaista, mitä toinen vie eteenpäin. Taide on viestijuoksua, hän toteaa.
Laatuopetusta ja juurien kunnioitusta
Tiina Herlin törmäsi Dandelioniin ollessaan Koneen satavuotissäätiön kanssa tutustumassa Kiinan sisäisten siirtolaisten kouluihin.
– Koulu ja sen tiukka asema jäivät mietityttämään, Herlin kertoo.
Suomeen palattuaan hän perusti ystäviensä kanssa tukiryhmän, johon liittyi tulevan konsertin ohjaaja Päivi Hartzell.
Ryhmässä on mukana myös Paula Pankakoski, joka on ollut Dandelionissa kahden kuukauden työharjoittelussa. Pankakoski kertoo, että kiinalaisessa hukou-järjestelmässä sosiaaliturva- ja koulutusasiat ovat asuinpaikkasidonnaisia. Maan sisäiset siirtolaiset jäävät helposti tyhjän päälle.
– Toisaalta koska Dandelion ei ole julkinen koulu, sillä on vapaammat kädet. Opetuksessa panostetaan esimerkiksi taide- ja moraalikasvatukseen, Pankakoski selittää.
Dandelionin pedagoginen ote on moderni, ja se näkyy myös tuloksissa. Koulu sijoittui 9. luokan valtakunnallisessa päättökokeessa yli alueen koulujen keskitason. Oppilaiden siirtolaistaustaa ei hävetä, vaan heidän juuriaan kunnioitetaan.
– Lähes kaikki opettajat ovat myös siirtolaistaustaisia, Pankakoski kertoo.
Jaa tämä artikkeli: