Ruotsinkielisen seurakunnan tilantarve on tiedossa
Jarl S.V. Sörensen epäili (VL 3.3.), että ruotsinkielisiä syrjittäisiin Vantaan seurakuntien rakennushankkeissa.
Yhteinen kirkkovaltuusto päätti 30.11.2010 hyväksyessään investointisuunnitelman vuosille 2011–13, että seuraava suuri investointikohde Vantaan seurakunnissa on Tikkurilan kirkon peruskorjaus ja laajennus. Vasta kun Tikkurilan kirkon rakennushankkeen kustannukset urakkatarjouskilpailun jälkeen tiedetään, päätetään ruotsinkielisen seurakunnan seurakuntakodin Larsgårdenin rakentamisesta. Arviolta tämä tapahtuu vuonna 2013.
Ymmärrän hyvin, että päätös Larsgårdenin rakentamisen siirtymisestä tuntuu suurelta pettymykseltä.
Tilanne seurakuntien toiminnan ja talouden suunnittelussa on ikävä kyllä muuttunut ja muuttumassa. Enää ei voida suunnitella uusia rakennuksia ”vuoroin sulle vuoroin mulle” -periaatteella. Kaikkea suunniteltua ei voida toteuttaa. Joudumme ennemminkin suunnittelemaan, mistä kiinteistöistä luovumme ja missä järjestyksessä. Viime aikojen jäsenkato ei ole ainakaan helpottamassa tilannetta.
Vantaan seurakunnat ei ole päättänyt luopua Kuntokallion kurssikeskuksesta. Alueen asemakaavoittamisesta mahdollisesti asuntotuotantoa varten tehdään suunnitelmia, mutta päätökset ovat vielä edessäpäin. Seurakuntien taloutta analysoinut taloustyöryhmä esitti jo vuonna 2008, että Vantaan seurakunnat luopuisivat pidemmällä aikavälillä toisesta kurssikeskuksestaan. Perustelut ovat sekä taloudellisia että toiminnallisia.
Tikkurilan kirkko on huonossa kunnossa ja sen peruskorjausta sekä laajennusta on aloitettu suunnitella. Rakentamispäätöstä ei ole vielä tehty, mutta kaavailussa on, että rakentaminen alkaisi vuoden 2013 alkupuolella.
Ruotsinkielisen seurakunnan nykyiset toiminnot jatkavat nykyisissä tiloissaan Tikkurilan kirkossa rakentamisen alkamiseen asti. Tilojen sisäilma on tammikuussa 2011 tehdyn sisäilmatutkimuksen mukaan hyvälaatuista. Tikkurilan kirkon rakennushankkeen alkaessa ruotsinkieliselle seurakunnalle osoitettaneen asianmukaiset tilat Tikkurilan kirkon viereisistä seurakuntien talon ja Betanian kiinteistöistä.
Kaksikielisyys on ilman muuta koko Vantaan seurakuntien rikkaus ja vahvuus. Tämä on tunnustettu muun muassa siinä, että asukasta kohden laskettuna ruotsinkielisen seurakunnan toimintaan on osoitettu ja osoitetaan muita seurakuntia enemmän voimavaroja. Viiden viime vuoden aikana ruotsinkielinen seurakunta on saanut vuosittain seurakuntalaista kohden noin 65 prosenttia enemmän määrärahoja kuin muut seurakunnat. Larsgårdenin rakentaminen merkitsisi suhteellisesti suurempaa panostamista ruotsinkielisen seurakunnan tiloihin kuin Tikkurilan kirkko merkitsee Tikkurilan seurakunnalle.
Uskon, että seurakuntayhtymässä on ymmärretty ja tunnustettu ruotsinkielisen seurakunnan tilantarve. Lupaan tehdä parhaani, että joka tapauksessa ruotsinkielisen seurakunnan toiminnalle ja henkilöstölle osoitetaan näissä olosuhteissa parhaat mahdolliset tilat.
Jaa tämä artikkeli: