Työssä taas. Antti-Pekka Koukonen joutui irtisanotuksi ICT-alalta viime syksynä. Hän ei ollut koskaan aiemmin joutunut etsimään töitä. Nyt hän työskentelee ohjelmistoyrityksessä verkkopalvelun myyntitehtävissä. Kuva: Sirpa Päivinen
Ryhmätsempillä uudelle uralle
Helsinkiläinen Antti-Pekka Koukonen löysi unelmatyöpaikan työhyvinvointia kehittävästä start-upista. Hän sai virtaa uravaihdokseensa korkeakoulutettujen Työnhakuboosteri 2.0 -hankkeen ahkerasta pienryhmästä.
Antti-Pekka Koukonen on syystäkin tyytyväinen. Hän aloitti huhtikuun lopulla työt espoolaisessa ohjelmistoyrityksessä Nomenal Oy:ssä, jossa hän vastaa uuden verkkopalvelun, Vibemetricsin, myynnistä ja kansainvälistymisestä. Vibemetrics on palvelu, jonka avulla työntekijät voivat muun muassa arvioida omaa työhyvinvointiaan työpäivän aikana.
50-vuotias Koukonen irtisanottiin viime syksynä ICT-alan laitepuolen avainasiakaspäällikön tehtävistä. Koskaan aiemmin hän ei ollut joutunut hakemaan töitä. Aina oli löytynyt jotain uutta etsimättäkin.
Pitkän linjan ICT-ammattilainen hakeutui korkeakoulutetuille työttömille tarkoitetun Työnhakuboosteri 2.0:n pienryhmään. Niin sanotuissa boosteriryhmissä eri-ikäiset ja eri koulutustaustaa edustavat työttömät "boostaavat" toistensa työnhakua sekä antavat neuvoja esimerkiksi työhakemuksen ja CV:n tekemiseen.
– Ryhmäläiset tukivat toisiaan ihan aidosti. Pidämme toisiimme yhteyttä vapaa-ajalla ryhmän päättymisen jälkeenkin, Koukonen kiittelee.
Ryhmä Äärettömäksi nimetyn pienryhmän rohkaisemana Koukonen uskalsi myös tehdä uramuutoksen. Hän ei enää viihtynyt ICT-alan eli informaatio- ja viestintäteknologian laitepuolella vaan halusi loikata teollisuuden palvelu- ja konsulttihommiin. Haave palkittiin, kun Nomenalista tärppäsi.
Korkeakoulutettu, etsi piilotyöpaikkoja
Antti-Pekka Koukonen kuuli Nomenalissa auki olevasta paikasta omien verkostojensa kautta. Työpaikasta ei ilmoitettu lehdissä eikä netin rekrytointisivustoilla.
– Piilotyöpaikkojen etsiminen on varsinkin korkeakoulutetuille ehdottomasti parempi tapa työllistyä kuin kaikille avoinna olevien paikkojen hakeminen, Koukonen sanoo.
Koukonen ei vielä saa työstään palkkaa vaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Hänet on nimittäin palkattu yritykseen TalentGaten järjestämän F.E.C.-rekrytointikoulutuksen (Further Educated by Companies) kautta. F.E.C-koulutusten ideana on, että työntekijä kasvaa uuteen tehtäväänsä koulutusjakson aikana, ja sen päätyttyä yritys päättää, haluaako palkata työntekijän palkkatyösuhteeseen.
Koukosen mukaan Nomenalissa halutaan, että hän jatkaa talossa koulutusohjelman jälkeenkin.
– Teen jo nyt täysin sellaisia töitä, joita palkkatyössä olevanakin tekisin, hän sanoo.
Työpaikasta ei ilmoitettu lehdissä tai netin rekrytointisivustoilla." – Antti-Pekka Koukonen
700 ihmistä mukana boosteriryhmissä
Työnhakuboosteri 2.0 on yksi niistä 25 työllisyyshankkeesta, joita Uudenmaan TE-toimisto tänä vuonna tukee. Hankkeita pyörittävät pääkaupunkiseudulla niin kunnat, kansalaisjärjestöt, yhdistykset kuin oppilaitoksetkin.
Hankehakemuksia tuli TE-toimistoon 64. Palvelujohtaja Pirjo Krokforsin mukaan avustusta myönnettäessä painotettiin hankkeita, joiden kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät, yli 300 päivää työmarkkinatukea saavat, vähintään kuusi kuukautta työttömänä olleet nuoret ja maahanmuuttajat.
– Tavoitteena oli saada mukaan aiempaa isompia toimijoita ja myös asiakasvolyymiltään isompia hankkeita. Korostimme myös hankkeiden vaikuttavuutta eli esimerkiksi sitä, että asiakas työllistyy hankkeen aikana avoimille markkinoille, Krokfors toteaa.
Kolme ja puoli vuotta pyörineellä Työnhakuboosteri 2.0:lla on vankkoja todisteita tehostaan. Boosteriryhmiin on osallistunut kolmen ja puolen vuoden aikana yhteensä 700 uusimaalaista.
– Vuonna 2015 pienryhmissä olleista 61 prosenttia on löytänyt ratkaisun työttömyyteensä. Heistä yli kaksi kolmasosaa on löytänyt töitä ja loput ovat päätyneet koulutukseen tai ryhtyneet yrittäjiksi, projektipäällikkö Risto Säynäväjärvi summaa.
Töitä on löytynyt useilta aloilta
Työnhakuboosteri 2.0:ssa mukana olleita on Risto Säynäväjärven mukaan työllistynyt viime aikoina jonkin verran enemmän kuin viime vuonna. Hän on varovaisen toiveikas, että se olisi merkki korkeakoulutettujen työtilanteen yleisestä paranemisesta.
– Työllistyneitä on ollut kaikilla aloilla. Esimerkiksi HR-tehtäviin on palkattu paljon henkilöitä. Myös ICT-alalle ja erilaisiin kaupallisiin tehtäviin on työllistynyt useita pienryhmissä olleita, Säynäväjärvi sanoo.
Neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala työ- ja elinkeinoministeriöstä vahvistaa näkymien paranemisen koko maassa. Työttömyysluvut ovat vielä rumat, mutta uusia työpaikkoja on tarjolla aiempaa enemmän.
– Työllisyystilanne on parantunut etenkin rakennusalalla, liike-elämän palveluissa, terveyspalveluissa ja jonkin verran kuljetusalalla, Tuomaala sanoo.
Opetus-, rakennus- ja ohjelmistoala vetävät
Uudellamaalla oli huhtikuun lopussa noin 93 000 työtöntä, mikä on selvästi enemmän kuin vuosi sitten, ja etenkin pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut selvästi. Toisaalta Uudenmaan ely-keskuksen mukaan tarjolla oli noin 8 500 työpaikkaa enemmän kuin vuosi sitten.
– Työpaikkojen määrä on pääsääntöisesti ollut kasvussa jo kahden vuoden ajan, tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ely-keskuksesta kertoo.
Eniten vapaita työpaikkoja on myyjille ja myyntiedustajille, siivoojille, puhelinmyyjille ja varastotyöntekijöille. Myös asiantuntijoille on tarjolla enemmän töitä kuin pitkään aikaan.
– Asiantuntijatyöpaikkoja on erityisesti opettajille, maa- ja vesirakennusalan asiantuntijoille, ohjelmisto- ja sovelluskehittäjille sekä sovellusohjelmoijille. Myös sosiaalityöntekijän ja myynti- ja markkinointipäällikön tehtäviä on paljon auki, Nupponen sanoo.
Jaa tämä artikkeli: