null Rytmiä Agricolassa

Kohta kajahtaa. Gospel Helsinki -kuoron johtaja Nina Pakkanen (edessä), pianisti Joonatan Rautio (vas.) sekä laulajat Juha Karola, Kaisa Kahra, Noora Maijala ja Lauri Mäkinen odottelevat harjoitusten alkamista.

Kohta kajahtaa. Gospel Helsinki -kuoron johtaja Nina Pakkanen (edessä), pianisti Joonatan Rautio (vas.) sekä laulajat Juha Karola, Kaisa Kahra, Noora Maijala ja Lauri Mäkinen odottelevat harjoitusten alkamista.

Rytmiä Agricolassa

Kirkko soikoon -festivaali tarjoaa gospelia ilmaiskonsertissa.

Sana gospel tarkoittaa englannin kielessä evankeliumia eli ilosanomaa. Suomen kielessä sana on eriytynyt tarkoittamaan rytmimusiikkia, jonka sanoitukset voivat julistaa Raamatun sanomaa tai vaikka kertoa uskovana elämisestä.

Gospelia on luvassa Kirkko soikoon -konsertissa runsaan viikon päästä otsikolla From Harlem to Helsinki.

– Konsertti on musiikillinen vaellus gospelin historiasta nykypäivään, kertoo Meilahden seurakunnan kanttori Nina Pakkanen, Gospel Helsinki -kuoron perustaja ja johtaja.

Pakkasen mukaan on tarkoitus lähteä 1930-luvun Chicagosta, gospelmusiikin syntysijoilta, poimia vanhoja afroamerikkalaisia spirituaaleja ja tulla laulaen nykypäivän mustaan hengellisen musiikkiin.

– Kun halutaan tehdä rytmimusiikkia, esimerkiksi gospelia, on lainattava musiikkityyli Amerikasta, koska Suomessa ei ole omaa rytmimusiikin perinnettä. Kaikki pop ja rock on peräisin siitä juuresta, erittelee Gospel Helsingin pianistiksi löytynyt Joonatan Rautio, monitaitoinen blues- ja jazzmuusikko, jonka pääinstrumentti on saksofoni.

Gospel Helsinki laulaa Nina Pakkasen mukaan pääasiassa niin sanottua mustaa gospelia, jonka voi tunnistaa muun muassa musiikin vaihtelevuudesta ja rytmikkyydestä.

– Afrikkalaiselle musiikille tunnusomainen polyrytmiikka kutittaa ja panee liikkumaan, hän sanoo ja naputtaa kuviota, jossa kuuluu samaan aikaan kaksi itsenäistä rytmiä.

Joonatan Rautio toteaa, että afrikkalaiseen ja afroamerikkalaiseen musiikkikulttuuriin on kuulunut itseilmaisun salliminen ja kehittäminen, kun taas suomalaiseen kirkkomusiikkiin kuuluu hänestä jo ideologiatasolla yksinkertaisuus.

– Meillä ei saa soittaa liian kovaa eikä liian vaikeasti vaan pitää olla vaatimaton, hän kärjistää.

Ammattimuusikkoa on harmittanut, että välillä tuntuu kuin kirkossa toivottaisiin muusikon olevan näkymätön ja kuulumaton, jottei hän vain häiritse ketään.

– Esimerkiksi amerikkalaiset kirkot kilpailevat, kenen kuoro laulaa kovempaa, ja jos jollakulla on taito laulaa mielettömiä melismoja ja tuottaa vahvasti soivaa ääntä, häntä ihaillaan eikä koeteta vaientaa! Myös soittajat oppivat soittamaan ne kaikkein virtuoottisimmat kuviot juuri kirkoissa.

Afroamerikkalaiset kuorot ovat kuuluisia vauhdikkaasta tanssistaan. Liikkuuko Gospel Helsinki vai seisovatko laulajat käsi housunsaumassa?

– Esittämämme rytmikäs musiikki saa kyllä laulajat liikkumaan. Ei sitä paikallaan pysyen edes voi laulaa, jopa akrobaattiseksi kuoronjohtajaksi mainittu Nina Pakkanen hymyilee.

– Meillä oli myös suunniteltua koreografiaa, mutta luovuimme siitä, koska se tuntui muodostuvan itseisarvoksi. Kuorokoreografia ei muutenkaan ole mustan musiikin keskiössä.

Kuoron jäseniä on kirjoilla viitisenkymmentä, ja laulajien ikähaarukka on 20–50 vuotta.

Tenori Kaisa Kahra laulaa gospelia, koska siinä saa liikkua ja nauraa.

– Kun on laulanut musiikkiluokan kuorossa paikallaan seisten, tämä on hienoa. Gospel on hyvä sanoma. Ja täällä saa olla äänessä saundi!

Basso Lauri Mäkinen on samoilla linjoilla: harjoituksissa tulee hyvälle mielelle. Gospel on myös sopivasti kevyempää kuin klassinen.

Altto Noora Maijala päätyi kuoroon puolivahingossa ja jäi, koska joukko tuntui omalta ja sen keskellä sai olla oma itsensä. Myös basso Juha Karola jäi kuoroon ilmapiirin tähden. Persoonat saavat ryöpsähdellä.

– Mutta kurinalaisuutta löytyy myös, Nina Pakkanen huomauttaa. – Kun nostan kädet valmiusasentoon, pulina lakkaa ja kaikki keskittyvät.

On pakkokin keskittyä, sillä kuoro opiskelee uutta aika vauhtia, ja konsertit lauletaan ulkoa. Uudet kuorolaiset saavat vilkuilla nuottia, ainakin ensimmäisessä konsertissaan. Koelaulu on muuten 31.3. kello 18 Meilahden kirkolla. Laulajia otetaan bassoon, tenoriin ja sopraanoon.

From Harlem to Helsinki lauantaina 29.3. kello 19 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Vapaa pääsy. Esiintymässä workshop-suurkuoro solistinaan Heini Ikonen ja johtajanaan Jonas Engström Ruotsista sekä Gospel Helsinki Nina Pakkasen johdolla. Joonatan Rautio, piano, Sami Koskela, lyömäsoittimet, Sampo Tiittanen, basso, ja Jussi Miettola, rummut.

Gospel-workshop Agricolan kirkossa samana päivänä kello 10–17.30, kouluttajana Jonas Engström. Ilmoittautuminen torstaihin 20.3. mennessä: ysk.kasvatus@evl.fi. Lisätietoja Nina Pakkaselta p. 09 2340 4730 tai
nina.pakkanen@evl.fi.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.