null Saako äiti olla väsynyt ja vihainen?

– Äitiyteen syntyminen on valtava kasvuprosessi, eikä ole ihme, että äiti jossain vaiheessa taistelee muutosta vastaan, Huono äiti -esityksen ohjaaja Marja Tuominen kiteyttää. Kuva: Sirpa Päivinen

– Äitiyteen syntyminen on valtava kasvuprosessi, eikä ole ihme, että äiti jossain vaiheessa taistelee muutosta vastaan, Huono äiti -esityksen ohjaaja Marja Tuominen kiteyttää. Kuva: Sirpa Päivinen

Saako äiti olla väsynyt ja vihainen?

Marja Tuominen ja työryhmä tutkivat äidin tunteita.

Ä itiyteen liittyy muitakin tunteita kuin valtava rakkaus. Niistä on puhuttava, jotta nuoret äidit eivät tuntisi itseään oudoiksi ja epäonnistuneiksi.

Välitila ry tuo Taiteen Vaihtolavalle teatteriesityksen nimeltä Huono äiti. Se perustuu Väestöliiton tutkimusjulkaisuun Äidin kielletyt tunteet.

– Olen itse äiti, ja muistan, että äitiyteen liittyvät kielteiset tunteet olivat melkoinen yllätys. Sellaisista ei puhuttu yleisesti, enkä osannut varautua. Siksi tuntui tärkeältä ottaa tämä asia esiin myös teatterin keinoin, kertoo Huono äiti -esityksen dramaturgi, ohjaaja ja tuottaja Marja Tuominen.

Huono äiti on 25-minuuttinen monologinäytelmä, näyttelijäntyön tekee Minna Heikkinen. Hän tuo näyttämölle muun muassa yksinäisen, masentuneen, raivostuneen ja raivonsa peittävän ”täydellisen” äidin äänet. Suuri osa tekstimateriaalista on otettu suoraan Äidin kielletyt tunteet -kirjan äitien kirjoituksista. Tekstien perusteella on luotu erilaisia hahmoja ja heille elämäntilanteita.

– Varoitamme jo esittelylehtisessä, että suunnilleen kaikki mukavat asiat on jätetty pois. Emme halua mässäillä äitiyden kauheudella, vaan haastaa sellaisen ihmiskuvan, jossa äidille ei sallittaisi luonnollisia tunteita, Tuominen toteaa.

Tunteiden viestiä kannattaa kuunnella

Äidin kielletyt tunteet -teoksessa kerrotaan, että naisten aggressio on ilmiönä tullut hyväksytyksi ja tieteellisen tutkimuksen kohteeksi vasta 1980-luvulta lähtien. Myytit äitiyden rikkumattomasta auvosta elävät vahvoina. Äidit, jotka huomaavat kokevansa muunkinlaisia tunteita, voivat tulkita olevansa huonoja, pahoja ja epäkelpoja.

Vihan, masennuksen, väsymyksen ja surun tunteet eivät kuitenkaan tule tyhjästä. Ne ovat viestejä ongelmista. Tutkimuksen mukaan äitien ylivoimaisesti suurin ongelma on yksinäisyys omassa arjessaan ja vastuussaan lapsesta.

Tunteet eivät sinällään ole ongelma, eikä niitä tarvitse säikähtää, mutta oleellista on, miten niitä ilmaisee ja purkaa. Onko ketään, jonka kassa jakaa tilannetta, joka kuuntelee, ottaa tosissaan ja tulee avuksi?

– Toivon, että ihmiset katsoisivat ympärilleen, onko lähellä tiukilla olevia äitejä ja tarjoaisivat apuaan. Joskus silkka hyväksyvä kuuntelu auttaa palauttamaan hämärtyneen ja kaventuneen todellisuudentajun.

Aina ei esimerkiksi parisuhde ja isän läsnäolo tarkoita, että äiti saisi apua ja tukea. Päinvastoin, kypsymätön isä voi olla vain lisävaatimusten esittäjä ja hermostuja, jota äidin pitää tyynnytellä.

Huono äiti -esitys päättyy runolliseen tuokiokuvaan, jossa äiti on hyväksynyt elämänsä ja elämäntilanteensa.
– Äitiyteen syntyminen on valtava kasvuprosessi, eikä ole ihme, että äiti jossain vaiheessa taistelee muutosta vastaan. Aika auttaa kypsymään ja hyväksymään, Tuominen kiteyttää.

Taustalla soi musiikillinen viesti: Vox Silentiin lempeä Kyrie eleison, Herra armahda. Jospa äiditkin voisivat armahtaa itsensä olemaan ihmisiä kaikkine tunteineen.

Huono äiti, Taiteen Vaihtolava, Fleminginkatu 21, Kallio. Esitykset 8/9/10/11/12/15/16/17/18/19/22/23/24/25/26 huhtikuuta klo 19. Liput 5/8 e. Ilmaiset esitykset 12/19/26.4. klo 17. Tiedustelut ja lippuvaraukset valitila@gmail.com tai tekstiviestillä 044-927 5132.

Äidin kielletyt tunteet, toim. Kristiina Jantunen ja Minna Oulasmaa. Väestöliitto 2008, 13 e + toimituskulut, www.vaestoliitto.fi

Jaa tämä artikkeli: