Toteutumaton toive. Sirkku Koivu olisi halunnut viettää kotona hartaushetken miehensä tuhkauurnan äärellä. Sitä ei kuitenkaan sallittu.
Saako vainajan tuhkauurnan viedä kotiin ennen hautaamista?
Tuhkauurnan luovutusta rajoittaa osin laki, mutta käytännöt vaihtelevat hautausmaittain. Malmin hautausmaalla ei enää uurnia luovuteta.
Helsinkiläisen Sirkku Koivun puoliso kuoli viime vuoden lopulla. Hänet siunattiin haudan lepoon ja tuhkattiin Malmin hautausmaan krematoriossa. Jo ennen tuhkausta Sirkku Koivu toivoi, että voisi saada miehensä uurnan hetkeksi kotiin, missä olisi suvun kesken vietetty hartaushetki ennen hautaan laskua.
Maaseudulla on ollut tapana käyttää arkussa lepäävä vainaja kotona ennen hautajaisia, ja Sirkku Koivun tiedossa oli, että samaa perinnettä on toisin paikoin jatkettu uurnien kanssa. Ensin tästä sovittiinkin, mutta sitten hautausmaan johtaja, ylipuutarhuri Juha Ollila kielsi uurnan viemisen kotiin – omaisten suruksi ja harmiksi.
– Tällaista mahdollisuutta kysellään kymmenkunta kertaa vuodessa, mutta emme voi sallia uurnan vientiä pois hautausmaalta. Syynä on yhtäältä hautaustoimilaki ja toisaalta Malmin hautausmaan toiminnan sujuvuus, Juha Ollila kommentoi.
Hautaustoimilaki määrää: ”Krematorion ylläpitäjä saa luovuttaa tuhkan vain haudattavaksi tai muulla tavoin pysyvästi yhteen paikkaan sijoitettavaksi. Luovutuksensaajan on ennen tuhkan luovuttamista ilmoitettava kirjallisesti krematorion ylläpitäjälle, minne tuhka tullaan sijoittamaan.”
Lisäksi laki edellyttää, että tuhka on vuoden kuluessa tuhkaamisesta haudattava tai muulla tavoin sijoitettava pysyvästi yhteen paikkaan. Krematorion ylläpitäjä ei saa luovuttaa tuhkaa, jos on perusteltu syy epäillä, että tuhkaa tultaisiin käsittelemään tämän lain säännösten vastaisesti.
Käytännössä tilanne on mutkikkaampi, koska monissa tapauksissa omaiset noutavat tuhkan krematoriosta ja kuljettavat sen itse haudattavaksi – eikä kukaan valvo, mitä välillä tapahtuu.
– Tämä onkin veteen piirretty viiva. Malmilla valvomme kuitenkin, että tuhkan luovutuksen ja muualle hautaamisen välillä on kohtuullinen aika – ei esimerkiksi kuukausia, joiden kuluessa tuhkalle ehtisi tapahtua jotakin, Juha Ollila toteaa.
Malmin krematorio palvelee ensi sijassa Malmin ja Maunulan hautausmaiden hautauksia. Siellä vuosittain tuhkatusta noin 1 400 vainajasta 1 200 saa viimeisen leposijansa Malmin hautausmaalta.
Kun tuhka haudataan samalle hautausmaalle, uurna luovutetaan omaisille juuri ennen hautausta uurnanluovutushuoneessa. Sen jälkeen vahtimestari ohjaa uurnanlaskuun osallistuvat omaiset haudalle, jonne tuhka saman tien haudataan.
Suomen toiminnallisesti suurimmalla hautausmaalla on minuuttiaikataulu ja tiukat henkilöstöresurssit. Juha Ollilan mukaan uurnien luovutus kotona käytettäväksi hankaloittaisi toiminnan sujuvuutta.
Krematorion pitäjän ja hautausmaan työntekijöiden velvollisuutena on huolehtia, että tuhkaa käsitellään arvokkaasti ja laillisesti. Tuhkan käyttäminen kotona ei sodi tätä vastaan, mutta toisinaan tuhkalle voi ”kotimatkalla” tapahtua laittomuuksia. Niistä tavallisin on, että omaiset ottavat vainajan tuhkaa omaksi muistokseen. Lain mukaan tuhkaa ei saa jakaa useampaan erään eikä sitä saa säilyttää pysyvästi kotona.
– Urani aikana on kaksi kertaa tapahtunut, että hautausmaalle on tuotu melkein tyhjä uurna. Olemme joutuneet ilmoittamaan tapaukset poliisille, Juha Ollila kertoo.
Jaa tämä artikkeli: