Tutustuminen. Esittäytyminen voi johtaa ystävyyteen. Kuva: Plainpicture/Kuvaario

Saanko esitellä?

• 20.01.2014 13:45

Yhteinen ravintola–ateria lapsiperheen kanssa oli päättymässä. Naapuripöytään saapui uusi seurue.

Kaksivuotias tyttö: ”Mikä noi on?”

Äitinsä (lempeästi): ”Ihmisistä kysytään kuka.”

2v: ”Kuka noi on?”

Ystävällinen mies naapuripöydästä: ”Minä olen A. Mikä sinun nimesi on?”

2v: ”Eevi.” (Hetken hiljaisuus)

2v (jatkaa): ”Tämä on äitini.”

Näin se menee. Esittely merkitsee ensimmäistä askelta verkostoitumisessa. Pelottavat ”tuntemattomat” saavat nimen ja yhteys syntyy. Ehkä jopa ystävyys.

Esittelystä kertoo myös päivän teksti. Oli tämä nainen, joka oli kohdannut tuntemattoman miehen vedenhakumatkallaan. Muukalainen oli Jeesus ja nainen samarialaisen pikkukylän asukas. Muukalainen pyysi vettä, ja siitä alkoi merkittävä keskustelu.

Kaivolla tapahtunut kohtaaminen oli naiselle niin merkittävä, että hän jätti sankonsa maahan ja juoksi kertomaan naapureilleen, mitä oli kokenut. Arveli, että mies oli messias.

Koko kylä saapui paikalle. He innostuivat Jeesuksen puheista niin, että pyysivät häntä jäämään vieraakseen pariksi päiväksi. Ja Jeesus jäi. Näin Samariassa syntyi herätys.

Johannes kirjoittaa: ”Yhä useammat uskoivat Jeesukseen kuultuaan hänen itsensä puhuvan… Nyt tiedämme, että hän on todella maailman pelastaja”.

Jeesus synnyttää uskon. Mutta ei usko tyhjiöstä synny. Tässä on esimerkki siitä, mihin Jumala ihmisiä tarvitsee. Esittelyihin! Verkostojen synnyttämiseen.

Olli Valtonen

3. sunnuntai loppiaisesta