Saattohoitojulisteista nousi poru
Ensi vuoden Yhteisvastuukeräyksen kotimaisen kohteen kampanjajulisteet kuohuttavat seurakunnissa.
Teksti: Tommi Sarlin
Yhteisvastuukeräyksen ensi vuoden kotimainen keräyskohde on valtakunnallinen saattohoitohanke. Sitä koordinoi Terho-säätiö ja hanke toteutetaan yhteistyössä muiden saattohoidon toimijoiden kanssa.
Tavoitteena on luoda valtakunnallinen saattohoidon ja kuolevan kärsimyksen hoitamisen ammatillinen konsultaatiopalvelu, jonka avulla ammattimaisia saattohoitopalveluja olisi saatavilla aiempaa laajemmin myös kasvukeskusten ulkopuolella.
Lahjoita hyvä kuolema -teemalla tehdyt kaksi julistetta ovat herättäneet hämmästystä sosiaalisessa mediassa. Julisteissa mies pitää sylissään kuollutta naista. Toisessa julisteessa äiti sulkee syliinsä lapsen.
Monien kampanja-aineistoon etukäteen tutustuneiden seurakuntien työntekijöiden mielestä kuvat luovat mielikuvan siitä, että keräyksellä halutaan edistää eutanasiaa. Hyvä kuolema -termi tulee kreikankielistä sanaparista eu thanatos, joka on eutanasia-sanan eli armomurhaa tai kuolinapua merkitsevän sanan pohjalla.
Julkisuuteen julisteiden kuva-aiheet ovat levinneet seurakunnista, joihin kampanjamateriaalia on lähetetty tutustuttavaksi. Kampanja-aineisto julkaistaan 2. helmikuuta, jolloin vuoden 2014 Yhteisvastuukeräys käynnistyy.
Yhteisvastuukeräyksen johtajan Tapio Pajusen mukaan saattohoitohankkeen tarkoituksena on nimenomaan saattohoidon tukeminen, ei eutanasian edistäminen.
– Eutanasia ei kuulu saattohoitoon. Monet kuolevien kanssa työtä tekevät ovat kertoneet, että eutanasiatoiveen esittävät eivät niinkään halua luopua elämästä vaan kivusta ja kärsimyksestä. Kipuun ja kärsimykseen löytyy paras mahdollinen lääke nimenomaan saattohoidon käytänteistä. Tämä on meidän vastauksemme eutanasia-keskusteluun.
– Yhteisvastuun kampanjaviesteistä on turha etsiä piilomerkityksiä, koska sellaisia ei ole. Julisteissa sanapari hyvä kuolema kuvaa tuskaisen ja yksinäisen kuoleman vastakohtaa, Pajunen sanoo.
Tapio Pajunen ei halua kommentoida kampanjan markkinoinnissa käytettäviä elementtejä tässä yhteydessä tarkemmin.
– Markkinointi sisältää useita erilaisia osia, ja kampanjan kokonaissuunnittelu on kesken. Nyt puheena olevissa kuvissa on taustalla taidehistoriallinen Pietà-aihe.
– Kuvan kauneus nousee asetelmasta. Kampanjakuvien kuolemasta tekee hyvän ja lohdullisen se, että niissä kuoleva on elämänsä loppuvaiheessa ihanteellisessa paikassa; rakkaan ihmisen sylissä. Kuvissa on ahdistusta ja surua, mutta myös lämpöä ja rakkautta. Nämä kaikki kuuluvat keskeisinä kuolevan saattamiseen ja kuoleman kohtaamiseen.
Kuvituksen harmaalla ja synkeällä värimaailmalla viestitetään Pajusen mukaan sitä, että kuolema on kuolevalle itselleen ja hänen läheisilleen lähes poikkeuksetta hyvin synkeä ja karu asia. Siinä on harvoin kauneutta tai ruusunpunaa.
– Esimerkiksi perhosten, enkeleiden, kynttilöiden tai muiden kuolemaan usein liitettyjen symbolien valinta kuvamaailmaan olisi ollut realiteettien hylkäämistä ja kulttuurissamme valitettavan vahvana esiintyvän kuoleman kätkemisen vahvistamista. Usein ajatellaan, että kun ikävästä asiasta ei puhuta, sitä ei ole olemassakaan. Kuolemaa ei voi lakaista maton alle. Myös tätä kampanja ja sen kuvamaailma haluavat viestittää.
Valtakunnallista saattohoitohanketta tulee koordinoimaan yksityinen Terho-säätiö. Tämäkin on herättänyt epäilyksiä, koska saattohoitoa tarjoaa Suomessa pääasiassa kunnallinen sairaanhoito.
– Hanketta ohjaa laaja asiantuntijajoukko, joka edustaa muun muassa yliopistollisia sairaaloita, kuntia ja kirkon sairaalasielunhoitoa. Tarkoitus on saada saattohoitoa ensisijaisesti niille alueille Suomessa, joissa sitä on kaikkein heikoimmin saatavilla.
Jaa tämä artikkeli: